Keski-Suomen haittalevävuodesta odotettua lievempi
Kolea ja tuulinen kesä hillitsi leväkukinnan esiintymistä
Keski-Suomen ympäristökeskus on seurannut maakuntamme leväkukintatapauksia sekä muita vesien haittailmiöitäedellisvuosien tapaan. Havainnot perustuvat sekä valtakunnalliseen leväseurantaan että yleisönäytteisiin. Vaikka kesän runsaat
sateet aiheuttivatkin ravinnehuuhtoumien kasvua, kolea ja sateinen sää hillitsi levälauttojen syntyä. Myös kesäasukkaat viihtyivät rannoilla aiempaa huonommin. Kesää 2004 voidaankin pitää niin valta- kuin maakunnallisestikin keskimääräistä vaisumpana
levähaittakesänä. Sinilevien lisäksi myös muita vesien haittailmiöitä kirjattiin selvästi aiempaa vähemmän vuonna 2004. Keski-Suomen ympäristökeskus haluaa kiittää kaikkia vuoden 2004 havainnointiin osallistuneita henkilöitä.
Levähaittaseuranta kesällä 2004
Vuonna 1998 aloitettu valtakunnallinen leväseuranta toteutettiin 262 havaintopaikalla aikajaksolla 9.6. – 25.8. Sen tavoitteena oli antaa viikoittain karkea, yhtäaikainen leväkukintaennuste koko valtakuntaan. Viikoittaisia havaintokertoja oli
yhteensä 12. Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella levätilannetta seurattiin 13 kohteella. Leväseurannan havainnointityön tekivät vapaaehtoiset henkilöt. Heidän joukossaan on kuntien viranomaisia ja yksityisiä ranta-asukkaita. Vain kuutena kertana
keskisuomalaisilla seurantapaikoilla esiintyi leväkukintaa. Näissäkin tapauksissa levähavainto tehtiin lähes poikkeuksetta vain yhdellä havaintopaikalla. Havaintojen joukossa ei myöskään ollut runsaita tai erittäin runsaita esiintymiä.
Keski-Suomen ympäristökeskukseen tuli lähes 90 yleisöilmoitusta ja -tiedustelua erilaisista vesien haittailmiöistä vuonna 2004. Näistä 32 tapausta tutkittiin mikroskooppisesti ja kirjattiin valtakunnalliseen haittalevärekisteriin. Sekä
maakunnallisesti että erityisesti valtakunnallisesti jäätiin tapausten lukumäärissä selvästi keskiarvoista.
Keski-Suomen ensimmäinen sinileväkukinta (Jyväskylän Tuomiojärvi 22.6.) havaittiin poikkeuksellisen myöhään. Maakuntamme leväkesälle oli ominaista tapausten vähäisyys sekä niiden jakautuminen pääasiassa heinä- ja elokuulle. Tämän jakson
rekisterihavainnot edustavat runsasta 65 % kaikista Keski-Suomen ja yli 75 % koko maan vuoden 2004 rekisterihavainnoista. Leväkukinnan huiput ajoittuivat yleensä tyynille ja vähätuulisille jaksoille, jolloin leväsolut ehtivät kohota pintaan
lautoiksi.
Haittalevärekisteriin taltioiduista keskisuomalaisista tapauksista noin 85 % oli sinilevien aiheuttamia. Yleisimmät massakukinnan aiheuttaja olivat Anabaena -, Woronichinia- ja Microcystis -suvun sinilevät. Anabaena lemmermannii
–sinilevä oli selvästi yleisin kukinnan aiheuttanut laji. Tämä laji on osoittautunut myös oletettua myrkyllisemmäksi meneillään olevassa myrkyllisyystutkimuksessa Lähes 70 % kaikista maakunnan tutkituista sinilevänäytteistä todettiin
potentiaalisesti myrkylliseksi (hermo- tai maksamyrkyllisiä) esiintymäksi. Mikroskopointi ei kuitenkaan kerro sitä, oliko mikään näistä havaituista kukintakannoista myrkyllinen vai ei.
Leväesiintymien myrkyllisyystutkimus
Kesällä 2003 aloitettiin valtakunnallinen tutkimus levien ja niiden yhteydessä esiintyvien bakteerien aiheuttamista terveyshaitoista. Tämän vuonna tutkimusta varten on saatu noin 200 levänäytettä. Myrkytystietokeskukseen tuli sinilevien aiheuttamiksi
epäiltyjä terveyshaittailmoituksia noin 100. Ilmoitettuihin oireisiin liittyviä vesinäytteitä saatiin noin 30 altistuspaikalta. Tutkimuksessa mitatut levämyrkkypitoisuudet vaihtelivat ei havaituista erittäin korkeisiin. Myrkyllisyystutkimus jatkuu vuonna
2005 ja sen yhteenvetotuloksia voidaan odottaa vuonna 2006.
Lisätietoja
Anssi Eloranta
puh. (014) 697 267 tai 040 533 69 76
|