Maa-ainesten ottamisalueiden jälkihoito

Soranottoalueen jälkihoitoa Tuusulassa. Kuva Jari Rintala

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus ovat laatineet ohjeet maa-ainesten ottoalueiden jälkihoitoa varten. Jälkihoitotoimia ovat muun muassa alueen siistiminen ja muotoilu, pintamateriaalin levittäminen sekä kasvillisuuden palauttaminen.

Jälkihoidon tavoitteena on sopeuttaa alue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Siistiminen nostaa alueen yleistä arvostusta, eikä hoidetulle alueelle tuoda yhtä paljon jätteitä kuin hoitamattomalle.

Maa-ainesten oton yhteydessä löytyy toisinaan merkittäviä geologisia luonnonesiintymiä, jotka kuvaavat esimerkiksi maaperän synty- ja kehityshistoriaa. Lisäksi vanhoille ja hoitamattomille ottamisalueille on saattanut syntyä biologisesti arvokkaita elinympäristöjä, joilla viihtyvät esimerkiksi uhanalaiset eliölajit. Tällaiset alueet kannattaa jättää hoitamatta tai ne voidaan kunnostaa luontokohteiksi.

Julkaisuja

Ympäristöministeriö. 2009. Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö OH1/2009. URN:ISBN:978-952-11-3437-1. ISBN:978-952-11-3437-1 (PDF). Julkaisu on saatavana myös painetussa muodossa ISBN 978-952-11-3436-4 (nid.). OH1/2009 Maa-ainesten kestävä käyttö

Soranottoalueiden jälkihoito -esite

Rintala, J. (1997). Soranottoalueiden jälkihoito-pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa. Suomen Ympäristö nro 54, luonto ja luonnonvarat. Suomen Ympäristökeskus. 119 s. ISSN 1238-7312. ISBN 952-11-0080.

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi