KSUmon52 Kalmarin ympäristön suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma ( Saarijärvi, Karstula ja Pylkönmäki)
Miira Riipinen, Katja Leskisenoja ja Sirkku Laine
Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 52, Kalmarin ympäristön suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, s.56, ISSN 1455-1446
Tiivistelmä
Raportti tarkastelee jätteentuottajakiinteistöjen yhdyskuntajätehuollon kustannusten kehittymistä Keski-Suomessa vuosina 1995.2005 ns. vertailukiinteistöjen jätehuoltokustannusten laskennan kautta. Hypoteesina on, että kiinteistöjen kustannukset ovat
kasvaneet ja tämä kehitys jatkuu myös lähitulevaisuudessa Keski-Suomen jätehuollossa tapahtuneiden/tapahtuvien muutosten seurauksena. Vertailukiinteistöt on valittu viidestä kunnasta: Jyväkylästä, Jämsästä, Saarijärveltä,Viitasaarelta ja Leivonmäeltä.
Laskenta on toteutettu vuosilta 1995 ja 2001 ja lisäksi kustannuksia on ennustettu vuodelta 2005. Selvitys osoitti jätehuoltokustannusten kasvaneen vuosina 1995.2001 ja tulevaisuudessa kehitys näyttäisi samansuuntaiselta. Asukasta kohti laskettuna
jätehuolto on kaikkina laskentavuosina kalleinta omakotitaloasukkaalle ja halvinta kerrostaloasukkaalle. Hyötyjätteiden lajittelu todettiin pelkän sekajätteen keräystä edullisemmaksi. Kalleimmaksi jätejakeeksi osoittautuivat sekajätteen lisäksi bio- ja
polttokelpoinen jäte. Kompostoinnin todettiin olevan biojätteen erilliskeräystä edullisempi vaihtoehto. Lisäksi selvisi, että nykyisen suuruisena (15,14 euroa/tonni) jäteverolla ei juurikaan ole kiinteistöjen jätehuollon kokonaiskustannuksia korottavaa
vaikutusta. Laskennan tulosten mukaan kustannukset eivät kasvaisi merkittävästi myöskään tulevaisuudessa, vaikka jäteveroa korotettaisiin 28,59 euroon jätetonnilta, koska kaatopaikalle menevä sekajäte, josta jätevero peritään, on vähentymässä hyötykäytön
lisääntymisen seurauksena.
Lisätietoja
Tutkija Katja Leskisenoja, Keski-Suomen ympäristökeskus,
puh. ( 014 )697 113, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|