KSUmon53 Niiniveden, Naarajärven ja Kiimasjärven ympäristön suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma (Äänekoski )
Miira Riipinen, Katja Leskisenoja ja Sirkku Laine
Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 53, Niiniveden, Naarajärven ja Kiimasjärven ympäristön suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, s.56, ISSN 1455-1446
Tiivistelmä
Viljelijöiden innostus suojavyöhykkeiden perustamiseen on ollut valtakunnallisesti odotettua vähäisempää, joten suojavyöhykkeitä on perustettu lähinnä hajanaisesti ja vain pienille alueille. Vapaaehtoisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisäämiseksi sekä
yhtenäisten suojavyöhykealueiden aikaansaamiseksi on maa- ja metsätalousministeriö myöntänyt alueellisille ympäristökeskuksille rahoitusta, jolla laaditaan maatalousvaltaisille alueille suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia. Suojavyöhykkeiden lisäksi
viljelyalueiden valumavesien käsittelyssä huomioon otettavia toimenpiteitä ovat myös laskeutusaltaiden ja kosteikkojen perustaminen ravinteita ja kiintoainetta kuljettavien ojien alueille. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa suojavyöhykkeiden
yleissuunnitelmien laadinta aloitettiin kesällä 1999. Vuosina 1999 - 2000 suunnitelmat tehtiin Kurujoen Nytkymenjoen vesistöalueen eteläosaan (Jämsä), Raspion ja Autiojoen ympäristöön (Korpilahti), Murronjoen valuma-alueelle (Saarijärvi) ja Muurasjärven
vesistöalueen pohjoisosaan (Pihtipudas). Vuoden 2001 kesällä suunnittelu aloitettiin maastokäynnein viidelle alueelle: Palokkajärven - Tuomiojärven vesistöalueelle (Laukaa ja Jyväskylän mlk), Kalmarin ympäristöön (Saarijärvi, Karstula ja Pylkönmäki),
Niiniveden ympäristöön sekä Naarajärven-Kiimasjärven alueelle (Äänekoski), Patalahden- Juokslahden ympäristöön (Jämsä ja Korpilahti) ja Ristajoen alueelle (Keuruu).
Lisätietoja
Tutkija Katja Leskisenoja, Keski-Suomen ympäristökeskus
puh. (014 ) 697113, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|