Pintavesien käyttökelpoisuusluokitus Lounais-Suomessa 2000-2003
ESITE
Yleinen käyttökelpoisuusluokitus
|
|
|
|
|
|
|
|
 
|
|
|
|
|
|
|
|
Pintavesien laatu Lounais-Suomessa 2000-03
|
|
|
|
|
|
Pintavesien laatu Lounais-Suomessa 1994-97
|
Pintavesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa järvien, jokien ja merialueen keskimääräistä laatua sekä niiden soveltuvuutta virkistyskäyttöön, kalavesiksi ja vedenhankintaan. Tuorein luokitus koskee vuosia 2000 – 2003. Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.
Tiedot vesien tilasta saadaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen omilta veden laadun seurantapisteiltä sekä velvoitetarkkailusta, jolla tarkkailuvelvolliset (kunnat, teollisuuslaitokset, kalankasvatuslaitokset) seuraavat toimintansa vaikutuksia vesistöihin. Lounais-Suomessa seurantapisteitä on sekä sisävesillä että merialueella useita satoja. Keskeisimmät luokituksessa käytetyt suureet ovat veden a-klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet, happitilanne, sekä suolistoperäisten bakteerien määrät. Myös sinilevien esiintyminen otetaan huomioon. Kullekin luokalle on sanallinen kuvaus ja käytettäville suureille on määritelty luokkarajat. Laatuluokituksia on Suomessa tehty 1970-luvulta alkaen, edellinen luokitus toteutettiin 1994-97. Merialue
Merialueestaluokiteltiin koko Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimialueeseen kuuluva merialue Särkisalosta Merikarvialle. Avomerellä rajana oli aluevesiraja. Meri on laadultaan erinomaista vain Selkämeren ulkosaaristo- ja avomerialueilla. Erinomaisen luokan osuus on 25% koko merialueesta. Hyvään luokkaan kuuluu 43% ja tyydyttävään 31% koko Lounais-Suomen merialueesta. Luokaltaan välttävän merialueen osuus on alle 1 % ja huonon lähes olematon.
Saaristomeren ulkosaariston länsiosat kuuluvat pääosin hyvään luokkaan, mutta ulkosaariston itäosat ovat laadultaan tyydyttäviä. Välisaariston vedet ovat hyviä tai tyydyttäviä. Saaristomeren sisäsaaristo kuuluu pääosin tyydyttävään luokkaan, mutta Turun edustan salmet, Mynälahden, Paimionlahden ja Halikonlahden sisäosat, Piikkiönlahti sekä muutamat pienet lahdet ovat välttäviä. Merialueen veden laatu on huono vain Halikon- ja Raisionlahtien perukoissa. Selkämerellä rannikonläheiset vedet ovat laadultaan hyviä lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien edustoja, jotka ovat tyydyttäviä. Porin Pihlavanlahti on laadultaan välttävä. Sisävedet
Järvistä luokiteltiin pääasiallisesti yli 50 ha:n suuruiset järvet, mutta jonkin verran myös pienempiä järviä. Kaikkiaan luokiteltiin 175 järveä ja noin 82% Lounais-Suomen järvialasta. Hyvään luokkaan kuuluu 40 %, tyydyttävään 23% ja välttävään luokkaan 25% luokitellusta järvialasta. Laadultaan erinomaisia järviä on vajaat 5 % ja huonoja alle 7 % järvialasta. Alueemme suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi, kuuluu luokkaan hyvä.
Joista luokiteltiin suurimmat ja tärkeimmät, yhteensä 19 % jokipituudesta (yli 2 m leveät joet). Suurin osa joista kuuluu välttävään (69%) tai tyydyttävään (25%) luokkaan. Laadultaan hyviä jokia on 2% luokitellusta jokipituudesta; laadultaan erinomaisia jokia ei Lounais-Suomessa ole. Huonoon luokkaan kuuluvien joenpätkien osuus on 4 % luokitellusta jokipituudesta. Muutokset verrattuna edelliseen luokitukseen
Vesien laatu on Lounais-Suomessa heikentynyt verrattuna edelliseen luokitukseen (1994-97). Muutokset ovat erityisen selviä Saaristomerellä; Selkämerellä muutokset ovat pienempiä. Järvistä useamman tila on heikentynyt kuin parantunut ja jokivesistöissä muutokset ovat tapahtuneet pääasiassa huonompaan suuntaan.
Saaristomeren tila on heikentynyt oleellisesti edelliseen luokitukseen verrattuna. Muutos on selvin ulkosaariston itäosissa Dragsfjärdissä ja Nauvon eteläisessä ulkosaaristossa, missä ennen hyvään luokkaan kuuluneet vedet ovat muuttuneet tyydyttäviksi. Tyydyttävä alue on laajentunut hyvän kustannuksella selvästi myös vyöhykkeellä, joka ulottuu Kustavin länsiosista Iniön ja Velkuan kautta Rymättylän länsipuolisille vesille. Niin ikään eteläisellä Airistolla, Paraisten ja Nauvon välisellä merialueella sekä Houtskarissa tyydyttävän merialueen osuus on kasvanut. Kaikkiaan tyydyttävän vesialueen osuus on kasvanut Saaristomerellä 12 %:sta 49 %:iin ja hyvän vesialueen osuus vastaavasti laskenut 87 %:sta 50 %:iin. Parantumista on tapahtunut Halikonlahden keskiosissa, missä välttävän merialueen osuus on pienentynyt.
Selkämerellä muutokset eivät ole olleet yhtä suuria kuin Saaristomerellä. Luvian saaristossa on tyydyttävän alueen osuus kasvanut ja hyvän pienentynyt. Myös Uudenkaupungin ja Rauman edustoilla on tyydyttävän merialueen osuus jonkin verran laajentunut.
Järvistä, jotka on luokiteltu sekä 1994-97 että nyt, on muuttunut huonompaan luokkaan 20 järveä ja parempaan luokkaan 11 järveä. Veden laatu on heikentynyt mm. Kiskon Kirkkojärvessä, Karvianjärvessä ja Köyliönjärven pohjoisosassa, jotka ovat kaikki muuttuneet välttävästä huonoksi. Satakunnassa Isojärvi ja Itäjärvi muuttuivat tyydyttävistä välttäviksi; Turun Kakskerranjärven ja Lapin kunnan Narvijärven tila huononi hyvästä tyydyttäväksi. Parannusta on tapahtunut mm. Jämijärven itäosassa, Noormarkun Poosjärvessä, Suomusjärven Lahnajärvessä ja Varesjärvessä sekä Euran Koskeljärven pohjoisosassa.
Myös jokivesissä muutokset ovat olleet enimmäkseen kielteisiä. Välttävän jokiosan osuus kasvanut mm. Eurajoessa ja Mynälahteen laskevassa Laajoessa. Ihodenjoki, joka oli ennen hyvä, on heikentynyt tyydyttäväksi. Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen luokka on enää välttävä. Useiden Varsinais-Suomen savikkoalueen jokien (Aurajoki, Tarvasjoki, Halikonjoki) latvavedet ovat heikentyneet välttävästä huonoksi, mikä johtuu johtuu fosforipitoisuuden ja ulosteperäisten bakteerien määrien kasvusta. Niiden lisääntyminen saattoi johtua osaltaan siitä, että luokittelujaksoon osui kaksi kuivaa vuotta (2002 ja 2003), jolloin vettä oli joissa vähän ja virtaus heikkoa. Jatkossa luokituksen perustaksi luonnontila
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaikutuksesta pintavesien laadun luokitusperusteet tulevat muuttumaan. Luokittelu tulee perustumaan nykyistä enemmän vesistöjen ekologiseen tilaan ja luokitteluperusteena ei ole enää vesistöjen käyttökelpoisuus ihmisen näkökulmasta, kuten nykyään. Vesien tilaa verrataan jatkossa niiden arvioituun luonnontilaan, ja luokittelu tehdään ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Uudessa luokittelussa esimerkiksi luontaisesti rehevä järvi tai humuksen ruskeaksi värjäämä vesistö on ekologisesti hyvässä tilassa, jos ihmisen toiminta ei ole sitä juurikaan muuttanut.
|