Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus
Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus
| |
|
 |
|
Kuva: Liisa Maria Rautio
|
| |
Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus vuosilta 2000-2003 perustuu vedenlaatutietoihin noin 900 sisävesissä ja merialueella sijaitsevalta havaintopaikalta. Luokitus antaa yleiskuvan Länsi-Suomen vesien keskimääräisestä vedenlaadusta.
Luokitus laadittiin Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa projektissa vesiensuojelun tavoiteohjelman loppuarviointia varten. Osaltaan luokitus palvelee myös vesipolitiikan puitedirektiivin alkuvaiheen tehtäviä.
Käyttökelpoisuusluokitus on nyt laadittu koko maakunnan alueelle todennäköisesti viimeisen kerran. Jatkossa pintavesien luokitus tapahtuu vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla.
Edellinen käyttökelpoisuusluokitus on vuosilta 1994-1997. Tämä 1990-luvun puolivälin luokitus ja vuosien 2000-2003 luokitus on laadittu samalla tavalla, joten näiden jaksojen vertailu on mahdollista. Miten vettä luokitellaan?
Käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutusten perusteella.
Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytetään useita vedenlaatua kuvaavia muuttujia, joita ovat veden rehevyys (ravinteiden ja levätuotannon määrä), humuksen ja hapen pitoisuudet, sameus ja näkösyvyys, hygieeninen laatu, levähaitat sekä myrkyllisten aineiden esiintyminen. Vesistöjä seurataan säännöllisesti
Vesien tilaa seurataan sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta että vesistöjä kuormittavien tahojen kustantamana velvoitetarkkailuna. Länsi-Suomen ympäristökeskus seuraa vedenlaatua järjestelmällisesti noin 80 havaintopaikassa ja velvoitetarkkailussa on havaintopaikkoja lisäksi noin 300. Länsi-Suomen vesistöjen tilaa seurataan jatkuvasti myös valtakunnallisissa seurannoissa. Valtakunnallisissa seurantaohjelmissa määritetään noin 80 havaintopaikalta 20-40 vedenlaatumuuttujaa useita kertoja vuodessa. Havaintotiheydet ja analyysivalikoima vaihtelevat selvitettävän ongelman mukaan.
Säännöllisten seurantojen lisäksi vesinäytteitä otetaan erilaisten tutkimus- ja suunnitteluhankkeiden yhteydessä. Kaikki vedenlaatutiedot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rekisteriin.
|