Päijät-Hämeen vesihuollossa kehitettävää
Päijät-Hämeen kuntien, Päijät-Hämeen liiton, Hämeen TE-keskuksen ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyössä teettämä Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena on esittää ratkaisut maakunnan vesihuollon
kehittämiseksi vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn osalta niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin.
Uusia vedenottamoita ja yhdysvesijohtoja tarvitaan
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuolto on nykyisin järjestetty pääosin kuntakohtaisesti, jolloin kunnilla on omat vedenottamonsa ja jätevedenpuhdistamonsa. Kunnilla ei ole normaalitilanteissa veden riittävyyden suhteen ongelmia. Muutamissa kunnissa, kuten
Asikkalassa, Hartolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella, vedenhankinta on yhden vedenottamon varassa tai päävedenottamon pitkäaikainen häiriö aiheuttaisi vedenjakelulle rajoituksia. Vedenhankinnan toimintavarmuuden lisäämiseksi on
tarve rakentaa uusia vedenottamoita ja yhdysvesijohtoja. Uusia vedenottopaikkoja on tarkoitus tutkia Asikkalan Aurinkovuoren, Hyrtiälänkankaan ja Vesivehmaan pohjavesialueilla sekä Heinolan Syrjälänkankaalla ja Hartolan Tollinmäen-Huiskanharjulla. Myös
Hollolan-Hämeenkosken suunnan tunnettujen pohjavesivarojen tehokkaampaan käyttöönottoon ja Orimattilan Viiskivenharjun pohjavesien hyödyntämiseen varaudutaan. Tutkittavat pohjavesialueet ovat erittäin arvokkaita yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamiseksi
ja ne tulee säilyttää mahdollisimman pitkälle luonnontilaisina.
Jätevesien käsittelyä suositellaan tehostettavaksi
Päijät-Hämeen viemärilaitosten jätevesien käsittely täyttää nykyiset puhdistusvaatimukset. Jätevesikuormitus suuntautuu Porvoonjokeen ja Kymijokeen. Suunnitelmassa tarkasteltiin Lahden kaupunkiseudun jätevesien johtamista Suomenlahteen ja Kymijokeen.
Näiden vaihtoehtojen jatkokehittämisestä luovuttiin niiden korkeiden toteuttamiskustannusten perusteella. Jätevedenkäsittelyssä ja johtamisessa osoittautui kehittämiskelpoisimmaksi pääosin nykyinen toimintatapa, jossa Lahden kaupunkiseudun jätevedet
johdetaan edelleen Porvoonjokeen. Jätevesien nykyistä käsittelyä suositellaan tehostettavan ja vesistöön johdettavien vesien hygieenistä laatua parannettavan. Lisäksi Porvoonjokeen johdettavan laimennusvesimäärän lisäämistä Päijänteestä suositellaan.
Laimennusvedellä on merkitys Porvoonjoen veden vaihtuvuuden turvaamisessa erityisesti alivirtaamakausina. Yleisenä suosituksena on yhdistää pienempiä puhdistamoita suurempiin yksiköihin, jolloin varmistetaan toimintavarmuus ja puhdistustehokkuus.
Vuoden 2004 alusta voimaan astunut uusi haja-asutuksen jätevesiasetus edellyttää myös kiinteistöjen jätevesien puhdistusjärjestelmien tehostamista. Haja-asutuksen valituille painopistealueille saadaan yhteisen vesihuollon piiriin 6 000 asukasta
toteuttamiskustannusten ollessa noin 5 000 – 7 000 euroa liittyvää kiinteistöä kohti. Päijät-Hämeessä yhteisen viemäröinnin ulkopuolelle jää vielä noin 24 000 asukasta. Vuonna 2004 valmistuneissa kuntakohtaisissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa
on tarkemmin tarkasteltu haja-asutuksen vesihuollon kehittämistä. Hämeen ympäristökeskus on yhteistyössä maakunnallisten liittojen ja kuntien kanssa laatinut Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategian vuonna 2004. Sen soveltamista
suositellaan haja-asutuksen vesihuoltoa kehitettäessä.
Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 56 miljoonaa euroa, josta vedenhankinnan osuus on 18,6 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Vesihuoltopäällikkö Paavo Päätalo, Hämeen ympäristökeskus, puh. 020 490 3906
Ympäristöinsinööri Timo Virola, Hämeen ympäristökeskus, puh. 020 490 3908
Tiedotus
Maarit Vainio, Hämeen ympäristökeskus, puh. 020 490 3899
|