Pääosa Pohjois-Savon raportoiduista vesistä EU-kriteereiden mukaisia
Euroopan komissiolle raportoitiin vesien käytöstä ja tilasta
Ympäristöministeriö toimitti tänään Euroopan komissiolle raportin merkittävimpien vesistöjensä ominaispiirteiden ja ihmistoiminnan vaikutusten alkutarkastelusta. Raportointi on osa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa. Alueelliset
ympäristökeskukset kokosivat raporttiin tarvittavia tietoja viime vuoden aikana.
Komissiolle toimitetussa raportissa kuvataan pintavesiä kuormittavaa tai muulla tavalla muuttavaa ihmistoimintaa, pohjaveden määrää ja pohjavesialueisiin kohdistuvia riskejä, vedenottoa ja sen ennustetta sekä pintavesien tilaa. Pintavesien tilan osalta
esitetään vain karkea arvio siitä, ovatko ihmistoiminnan vaikutukset vesieliöstön - vesikasvien, kasviplanktonin, pohjaeläinten ja kalojen – tai niiden elinympäristön kannalta huomattavat. Tarkastelu on tehty vuoden vaihteessa voimaan tulleen
vesienhoitoaluejaon mukaisesti. Pohjois-Savo kuuluu sekä Vuoksen että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen.
Vedet pääosin EU-kriteereiden mukaisia
EU:n komissiolle raportoitiin vain suurimmat joet ja järvet. Raportoinnin piirissä olivat yli 40 km2:n kokoiset järvet ja sellaiset joet, joiden valuma-alue oli kooltaan vähintään noin 1000 km2 ja jotka muodostavat luontevan
kokonaisuuden raportoitavien järvien kanssa. Tämä rajaus ei suinkaan tarkoita sitä, että vesiensuojelu tulisi koskemaan vain näitä raportoitavia vesistöjä. Komissiolle raportoinnin ei ole tarkoitus pitää sisällään kaikkea kansallisesti tehtävää
vesiensuojelutyötä.
Pohjois-Savossa raportoituja järviä oli kaikkiaan 18. Osa näistä oli useamman järvialtaan muodostamia järvikokonaisuuksia (esimerkiksi Iisvesi myös Rasvangin ja Virmasveden). Joista raportoinnin piiriin kuuluivat vain Atronjoki ja Puntinjoki.
Raportoiduille järville ja joille tehtiin alustava arvio niiden muuntuneisuudesta ja kuormittuneisuudesta sekä vaikutuksista eliöstön runsauteen ja lajisuhteisiin. Onkivedellä arvioitiin olevan huomattavia kuormituksesta aiheutuvia vaikutuksia. Järvi
on tosin arvioitu myös luontaisesti reheväksi ja ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen erottaminen on vaikeaa luonnontilaisten vertailualueiden puuttuessa. Atronjoki nimettiin alustavasti voimakkaasti muutetuksi, koska vesi johdetaan pääosin luonnonuoman
ohi uutta, rakennettua uomaa myöten. Myös joen eliöstössä arvioitiin olevan huomattavia ihmistoiminnan vaikutuksia.
Vesienhoitoon enemmän yhteistyötä
Vuoden vaihteessa tuli voimaan laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004), jolla direktiivin velvoitteet pantiin täytäntöön yhdessä ympäristönsuojelulain ja vesilain muuttamisesta annettujen lakien kanssa. Uuden vesienhoitolain tavoitteena on
suojella, parantaa ja ennallista vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesienhoitolaki parantaa myös vesien eri käyttäjäryhmien mahdollisuuksia osallistua vesistöalueidensa hoitoon yhteistyössä
viranomaisten kanssa.
Nyt tehdyt alustavat arviot vesien tilasta täsmentyvät vuosina 2006-2009, jolloin uudistuneet seurannat tuottavat lisää tarvittavaa tietoa ja direktiivin mukaiset vesien tilan arviointimenettelyt valmistuvat. Vuoteen 2009 mennessä laaditaan
vesienhoitosuunnitelmaehdotus, joka sisältää vesien tilan arvioinnin sekä tarvittaessa ehdotuksia hoitotoimiksi vesien tilan parantamiseksi. Tämä toteutetaan laajassa yhteistyössä vesien eri käyttäjäryhmien kanssa.
Lisätietoja
Limnologi Taina Hammar, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. (017)788 4906
Suunnitteluinsinööri Tuulikki Miettinen, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. (017) 788 4805
Ylitarkastaja Irmeli Taipalinen, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. (017) 788 4855
|