SY762 Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen - Ravinnesampo
Osa 1: Asumisjätevesien käsittely
Riikka Vilpas, Katariina Kujala-Räty, Timo Laaksonen ja Erkki Santala, 2005.
Suomen ympäristö 762, ympäristönsuojelu, s 111.
URN:ISBN:9521119780, ISBN 951-11-1978-0(PDF). Julkaisu on saatavana myös painettuna ISBN 952-11-1977-2.
Tiivistelmä
Ravinnesampo-hankepyrki olemaan mahdollisimman kattava tutkimus Suomessa vuonna 2003 markkinoilla olleista kiinteistökohtaisista jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää kiinteistökohtaisten puhdistamoiden ravinteiden poistoa ja edistää tässä suhteessa hyvin toimivien puhdistamoiden tuotekehitystä. Lisäksi selvitettiin minkälaisilla puhdistusmenetelmillä voidaan täyttää uuden hajajätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Hanke jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1) Asumisjätevesien käsittely, 2) Maitohuone- ja asumisjätevesien yhteiskäsittely ja 3) Kokeet fosforia sitovilla adsorptiomassoilla. Tämä julkaisu käsittelee osakokonaisuutta 1 eli asumisjätevesien käsittelyä
Hankkeen asumisjätevesien käsittelyä tutkiva osio toteutettiin valitsemalla seurantaan 46 kiinteistökohtaista puhdistamoa, joista otettiin säännöllisesti näytteitä vuoden mittaisen seurantajakson aikana. Näytteistä analysoitiin mm. kokonaisfosfori ja -typpi, biologinen hapenkulutus, kiintoaine ja fekaaliset enterokokit. Tutkittavat puhdistusmenetelmät jaettiin viiteen ryhmään: 1) Maasuodattamot, 2) Jälkisuodatuksella tehostetut maasuodattamot, 3) Panospuhdistamot, 4) Biosuotimet ja 5) Muut menetelmät.
Tulosten perusteella lähes kaikilla tutkituilla puhdistamoilla oli periaatteessa mahdollista puhdistaa kiinteistön jätevedet riittävän tehokkaasti asetuksen vaatimuksiin nähden. Useimmat
puhdistamot poistivat typpeä ja orgaanista ainetta asetuksessa vaaditulla tavalla. Fosforin suhteenkin yli puolet puhdistamoista toimi hyvin, mutta osalla oli ongelmia. Käytännön olosuhteissa puhdistamon hyvä toimivuus edellyttää kuitenkin, että puhdistamoa käytetään ja
huolletaan oikein. Sopivan puhdistusmenetelmän valinnan tulisi perustua aina kohteen tarpeisiin ja olosuhteisiin. Valinnassa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, minkä tyyppinen puhdistamo parhaiten soveltuu kiinteistön omistajalle eli mitä huoltotoimenpiteitä on valmis
tekemään ja kuinka usein.
Lisätietoja
Tutkimusinsinööri Riikka Vilpas, Suomen ympäristökeskus,
puh. (09) 403 000, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|