Tammikuun alkupuolen jää- ja lumitilanne Etelä-Savossa

Jään muodostusta on Etelä-Savossa seurattu alunperin viideltä havaintoasemalta vuodesta 1961 lähtien. Havaintoasemista kaksi on edelleen aktiivisessa seurannassa. Ajankohtaan nähden jäiden paksuudet ovat ennätyksellisen ohuita. Kuluneen 45 vuoden aikana jään paksuudet ovat olleet samalla tasolla Etelä-Savossa vain kolme kertaa aikaisemmin; vuosina 2001, 1992 ja 1975. Jään paksuus pitkänajan keskiarvona kyseisillä havaintoasemilla on tammikuun puolessa välissä läntisessä osassa maakuntaa noin 34 cm ja itäisessä osassa noin 31 cm, joten poikkeama on lähes 50 %. Jään paksuuksissa saattaa  pienillä ja keskisuurilla järvillä olla huomattavaakin vaihtelua.

Mitattuja jään ja lumen paksuuden arvoja

Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueen aktiiviset valtakunnalliset   jääpaksuuden mittausasemat ovat . Haukiveden Oravi Savonlinnassa ja Kyyvesi Haukivuoren taajaman läheisyydessä. Näillä asemilla jään paksuus mitataan kolme kertaa  kuukaudessa. Kyyvedellä jään kokonaispaksuus oli 10.1. 21 cm, mikä on 13 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän.

Lisäksi ympäristökeskus on viime vuodesta alkaen mitannut jäänpaksuuksia lähinnä Mäntyharjun reitin keskikokoisilla järvillä kuukauden välein.  Ensimmäinen ja samalla viimeisin mittaus näiltä paikoilta on vuoden vaihteesta. Tuolloin jäänpaksuudet olivat 10-15 cm viimevuotisia vastaavia ohuempia.

Vesinäytteenoton yhteydessä näytteenottopaikalla mitataan myös jään ja lumen paksuus. Tällä viikolla näytteitä on ohjelman mukaan otettu yli 50 ha:n pikkujärviltä Mäntyharjun Tommolan alueelta ja Enonkosken ja Savonrannan alueelta. 

Mäntyharjulla teräsjään paksuus oli 14 cm, kohvan eli huokoisen lumijään paksuus 6 cm. Kohvan välissä oli ohuita vesikerroksia ja lunta jään päällä oli 2-3 cm.

Enonkosken ja Savonrannan alueilla teräsjäätä oli pikku järvillä 9-15 cm, kohvaa 12-14 cm. Kohvan välissä oli  myös ohuita vesikerroksia. Lunta jään päällä oli 2-5 cm.

Näissä tiedoissa silmiinpistävää etenkin pohjoisemmalla alueella oli huonosti kantavan kohvajään osuus sekä vesikerrokset jään välissä.

Jäillä liikkujan varmistettava jäiden turvallisuus  

Yllä kuvatut jäänpaksuudet mahdollistavat yleisesti ottaen jalan liikkumisen, mutta ajoneuvojen käyttöön pitää suhtautua varovaisesti. Lisäksi yllä olevat tiedot koskevat pääosin pienehköjä järviä, jolloin niiden perusteella ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä Saimaan, eikä  muidenkaan järvien virtaavien alueiden kulkukelpoisuudesta. Jäiden turvallisuudesta kannattaa aina kysyä paikkakunnan vakinaisten asukkaiden mielipidettä ja varautua oudoilla vesillä jäänaskaleilla ja kelluntavälineillä.

Arvio tulevasta jäätilanteesta

Jäät eivät ole merkittävästi vahvistuneet vuodenvaihteen aikaisesta tilanteesta, sillä vuorokautinen keskilämpötila on pysytellyt pitkään vain muutaman pakkasasteen tuntumassa. Lisäksi alkuvuodesta satanut lumi on toiminut tehokkaana eristeenä vähentäen jääpeitteen muodostusta. Lähiviikkojen ja välillisesti myös koko talven jään kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti tammikuun lopun ja helmikuun alun lämpötilakehitys.  Tällä hetkellä jään päällä on monin paikoin vettä ja  lumikerros on valtaosin muuttunut sohjoksi muuttaen lumen vesiarvon korkeaksi. Pitempijaksoinen 10-15 pakkasasteen lämpötilajakso saattaisi oleellisesti parantaa jäätilannetta, jolloin teräsjään päälle muodostuisi uusi jäätynyt pintakerros.

Lisätietoja

Limnologi Jarmo Kivinen, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 020 490 4606
Hydrobiologi Pekka Sojakka, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 020 490 4622