Vesivarojen käyttö
Vesivarojen käytöllä tarkoitetaan toisaalta pintavesien (järvet, joet ja purot) käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä ja toisaalta maa- ja kallioperässä sijaitsevan pohjaveden käyttöön liittyviä asioita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen keskeisiä tehtäviä vesivarojen käytössä ovat vesihuolto, vesistöjen kunnostus ja hoito, vesistöjen säännöstely sekä patoturvallisuus ja tulvantorjunta. Vesihuoltoon liittyvät asiat on irrotettu omaksi kokonaisuudekseen otsikon 'Vesihuolto' alle. Tietoa vesistöjen tilasta löytyy otsikon 'Ympäristön tila' alta.
| |
|
 |
|
Kuva: Aarno Torvinen
|
| |
Lappi on vesistöiltään hyvin moni-ilmeinen ja lähes kaikki merkittävät suomalaiset vesistötyypit esiintyvät alueella. Pohjoisuus luo kuitenkin Lapin vesistöille eräitä merkittäviä erityispiirteitä, joiden perusteella ne poikkeavat keskimääräisistä suomalaisista vesistöistä. Näitä ovat mm. vähäinen sademäärä, lumen suuri osuus sadannasta ja suuri valunta, joka johtuu muuta maata vähäisemmästä haihdunnasta.
Pohjoisessa Lapissa suurimmat valunnat aiheutuvat aina lumen sulamisesta ja vuoden kolme suurinta kuukausittaista valuntaa ovat touko-, kesä- ja heinäkuussa. Pienimmät valumat ovat lopputalvesta, kun Etelä-Suomessa ne ovat tyypillisesti kesällä. Kevättulvat ovat usein rajuja ja tulva-ajan virtaamat korkeita, sillä vähäiset järvialtaat eivät pysty tasaamaan suuren lumivaraston nopeaa sulamista. Tulvien aiheuttamia haittoja voivat pahentaa jokivesistöihin muodostuvat jääpadot.
|