Kansainväliset suotutkijat kiertävät Suomen soita

Kansainvälisen soidensuojelun seuran jäsenetkokoontuvat heinäkuussa Suomeen. Vajaassa kahdessa viikossa he kiertävät läpi Suomen hienoimmat suot Lapista etelärannikolle saakka. Suomessa on vielä jäljellä eurooppalaisittain mittava määrä luonnoltaan monipuolisia suoalueita. Suotutkimuksella on maassamme pitkät perinteet ja meiltä löytyy kansainvälisesti arvostettuja suotutkijoita. Soissa riittää edelleen tutkittavaa, erityisesti viime aikoina ollaan kiinnostuttu soiden hiilitaseen selvittämisestä.

Suo on hyvin tyypillinen ja ominainen asia Suomen luonnossa. Suomen pinta-alasta kolmasosa on ollut alunperin suota. Soiden synty on ainutlaatuista, suot eivät kasva samalla lailla kuin metsät vaan suo kerrostuu hiljalleen. Soilla on rikas kasvi- ja eläinlajisto, linnuista siellä viihtyvät mm. kurki ja suokukko.

Suomessa havahduttiin suojelemaan soita 1960-luvulla, tosin jo 1930-luvulla tutkijat kiinnittivät huomiota lettojen huonoon tilaan. Soidensuojeluvuosi 1976 nosti soiden ongelmat julkisuuteen ja valtakunnallinen soidensuojeluohjelma valmistui 1980-luvun vaihteessa. Myöhemmin myös muissa suojeluohjelmissa otettiin suot huomioon ja Natura-verkoston perustaminen lisäsi osaltaan soidensuojelua.

Kaksi kolmasosaa soistamme on kuitenkin ehditty ojittaa. Uusimmat arviot soidensuojelun tilasta osoittavat, että erityisesti suonreunojen korvet ja letot kaipaisivat parempaa suojaa. Alueellisesti soidensuojelussa on puutteita varsinkin Etelä- ja Keski-Suomen keidassuovyöhykkeellä. Suojellun suoalueen voimakas maankäyttö voi myös aiheuttaa ongelmia: monet aapasuot ovat kuivahtaneet ympäristön ojitusten vuoksi.

Kansainvälisesti tutkijat ja muut soiden parissa työskentelevät tahot keskustelevat paljon siitä,  millaista on soiden viisas ja kestävä käyttö. Soita halutaan paitsi suojella, myös käyttää esimerkiksi rakentamiseen, turvetuotantoon ja matkailuun. Suotutkijat ovat huolissaan monien suoluonnon helmien puolesta ja vetoavat niiden säilyttämiseksi verkkosivuillaan: Rospudan jokilaaksoa Puolassa uhkaavat tiehankkeet, Mallin Barilochen aluetta Argentiinassa kuivatus ja rakentaminen ja Lewisin suoalueelle Skotlannissa halutaan pystyttää maailman laajin tuulipuisto.

Kansainvälisen suoretkeilyn ja kongressin järjestelyistä vastaavat Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, alueelliset ympäristökeskukset, Metsähallituksen luontopalvelut ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Suotutkijoiden retki huipentuu Tammelassa 24.-26.7. pidettävään kongressiin, jonka lopuksi tutkijat laativat julkilausuman suoluonnosta.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Tapio Lindholm, Suomen ympäristökeskus puh. 040 7401 598

Luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen, ympäristöministeriö puh. (09) 1603 9336

Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto puh. (09) 228 08 266