6 Tulvatuhojen minimointi: Tulvaskenaariot, tuhojen arvottaminen ja riskikartoitus (Extreflood II)
Hanke lyhyesti
Tulvat aiheuttavat huomattavia taloudellisia vahinkoja niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Viime vuosina tulvatuhokeskiarvo on ollut n. 0,7 milj. euroa, mutta vuonna 2004 tuhot kohosivat kymmenkertaisiksi. Mahdollisen suurtulvan (HQ 1/250) aiheuttamat tuhot voivat olla jopa 550 milj. euroa.
Lisäksi aineellisten vahinkojen riski on koko ajan kasvamassa yhä intensiivisemmän maankäytön seurauksena ja toisaalta ilmastonmuutos ja maankohoaminen voivat edelleen suurentaa tulvatuhoja.
EXTREFLOOD II -tutkimushanke pyrkii osaltaan kehittämään menetelmiä, joilla tulviin varautumista voidaan tehdä entistä laaja-alaisemmin ja tehokkaammin. Hankkeella on kolme päätavoitetta:
- Tulvariskikartoitusmenetelmien kehittäminen osana tulvatietojärjestelmän kehitystyötä ja suurtulvien vahinkoriskien arviointi sekä euromääräinen arvottaminen
- Maankäytön suunnittelun ristiriitojen selvittäminen tulvariskialueella. Tulvasuojelun ja yhdyskuntasuunnittelun keskinäiset ristiriidat kartoitetaan eri toimijoiden näkökulmista
- Skenaarioden tekeminen jokivesistön virtausolosuhteiden muutoksista
Tutkimusprojekti jatkaa EXTREFLOOD-hankeesta (2003-2005) saaduista tuloksista. Työhön liittyy vahvasti maantieteellisten paikkatietoaineistojen ja -menetelmien (GIS, geographical information systems) sekä kaukokartoitusmenetelmien soveltaminen tavoitteiden saavuttamiseksi. EXTREFLOOD II -hanke (2006-2008) on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusohjelman varoin. Tutkimuksen tavoitteet yksityiskohtaisemmin
Tutkimus koostuu kolmesta osasta, joista kaksi ensimmäistä osiota tarjoaa viitekehyksen tulvariskin kartoitusmenetelmille ja työkaluja maankäytön parempaan suunnitteluun tulvariskialueella. Jälkimmäinen osio parantaa tietoutta jokivesistön tulevaisuuden virtausolosuhteista sekä eroosio-aineskuljetus-sedimentaatioprosesseista.
1. Tulvariskikartoitusmenetelmien kehittäminen osana tulvatietojärjestelmän kehitystyötä ja suurtulvien vahinkoriskien arviointi sekä euromääräinen arvottaminen
- Muodostetaan tulvariskikartoituksen yleiset periaatteet, jotka ovat yhteensopivia kehitteillä olevan EU tulvadirektiivin kanssa
- Määritellään tulvakartoituksen tietosisältö ja mitä paikkatietoaineistoja on mielekästä käyttää tulvakarttojen tekemiseen
- Kehitetään menetelmiä euromääräisten tuhojen selvittämiseksi. Tässä käytetään apuna asukasmääriä ja rakennuksia kuvaavia paikkatietoaineistoja
- Määritellään keskimääräiset tulvatuhot eri toiminnoille: alkutuotanto, jalostus, palvelut, yhdyskuntatekniikka ja asutus
2. Maankäytön suunnittelun ristiriidat tulvariskialueella. Tutkitaan yhdyskuntasuunnittelun eri tavoitteiden ja tulvasuojelun välisiä konflikteja, kun maankäytön paineet ovat suuret tulvariskialueella. Tämä osio tullaan tekemään tapaustutkimuksena Porin kaupungin alueella.
- Tavoitteena on kehittää konfliktien hallinnan ja vuorovaikutteisen suunnittelun malleja, joiden puitteissa voitaisiin paremmin sovittaa yhteen tulvasuojelu, luonnonsuojelu ja maankäytön tarpeet siten, että mahdolliset tulvatuhot nyt ja tulevaisuudessa pystyttäisiin minimoimaan pienet
- Konfliktitilanteiden kartoituksen keskeisenä tavoitteena on jäsentää eri toimijoiden lähtökohtia, ristiriitaisia intressejä, arvolähtökohtia ja tietoperustoja sekä suunnitteluprosessien piirteitä ja institutionaalista kontekstia
- Tarkoituksena on pohtia maanomistajien ja asukkaiden roolia tulvariskien ja tiedottamisen osapuolina
3. Skenaariot jokivesistön virtausolosuhteiden muutoksistamallinnetaan osana tutkimusta. Selvitettävänä on miten muutokset uoman geometriassa muodostuvat eroosion, sedimentin kulkeutumisen ja kerrostumisen vaikutuksesta.
- Uoman geometria ja sen muutokset mallinnetaan hydraulisella virtausmallinnuksella sekä siihen liittyvällä sedimentaatioprosessien mallinnuksella
Aikaisempien hankkeiden julkaisut:
Sane Mikko, Petteri Alho, Mikko Huokuna, Jukka Käyhkö ja Mikko Selin (2006): Opas yleispiirteisen tulvavaarakartoituksen laatimiseen. Ympäristöopas 127, Luonto- ja luonnonvarat, 73 sivua. (EXTREFLOOD-projekti).
Lasse Peltonen, Simo Haanpää, Samuli Lehtonen (2006): EXTREFLOOD - Tulvariskien hallinta yhdyskuntasuunnittelussa. Suomen ympäristö 22, Ympäristönsuojelu, 56 s. Toimijat:
Maantieteen laitos, Turun yliopisto
Prof. Jukka Käyhkö, vastuullinen tutkija
Maantieteen laitos, 20014 Turun yliopisto
Puh. (02) 333 5593
Faksi (02) 333 5896
Sähköposti: etunimi.sukunimi@utu.fi [etunimi.sukunimi=jukkay]
Maantieteen laitos, Turun yliopisto
FT Petteri Alho, päätutkija
Maantieteen laitos, 20014 Turun yliopisto
Puh. (02) 333 5594
Faksi (02) 333 5896
Sähköposti nimi@utu.fi [nimi=mipeal]
Maantieteen laitos, Turun yliopisto
FM Mikko Selin, tutkija
Maantieteen laitos, 20014 Turun yliopisto
Puh. (02) 333 5594
Faksi (02) 333 5896
Sähköposti nimi@utu.fi [nimi=mianse]
Suomen ympäristökeskus
DI Mikko Huokuna, kehitysinsinööri
Suomen Ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki
Puh. (vaihde): 020 610 123
Faksi (09) 4030 0190
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Porin Kaupunki, tekninen palvelukeskus
Suunnitteluinsinööri Pekka Salminen
PL 95, 28101 PORI
Puh. (02) 621 1676
Faksi (02) 621 1799
Sähköposti: etunimi.sukunimi@pori.fi
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Vesistöinsinööri Juha-Pekka Triipponen
Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47 20801 Turku
Puh. (02) 525 3590
Faksi (02) 525 3509
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Länsi-Suomen ympäristökeskus
Vanhempi insinööri Unto Huttu
Länsi-Suomen ympäristökeskus, PL 156, 60101 Seinäjoki
Puh. (06) 367 5521
Faksi (06) 367 5531
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus
HTT Lasse Peltonen, tutkija
TKK/Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, PL 9300, 02015 TKK
Puh. (09) 451 4082 ja 040 579 3272
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tkk.fi
Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio
TkT, dos. Arto Saari
TKK, PL 2100, 02015 TKK
Puh. (vaihde): (09) 4511
Faksi (09) 451 3758
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tkk.fi
|