Jätteet

Mikä on jätettä

Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Mistä jätettä tulee

	Kuva: Ulrich Jeltsch

Jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien elinkaaren kaikissa vaiheissa alkaen raaka-aineen tuotannosta ja päätyen varsinaisen tuotteen hävittämiseen. Paljon jätettä syntyy itse valmistusprosesseista sekä niiden vaatimasta energiantuotannosta ja kuljetuksista.

Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain reilut 70 miljoonaa tonnia jätettä. Määrään eivät sisälly maataloudessa hyödynnetty lanta eivätkä metsään jätetyt hakkuutähteet. Vuonna 2007 jätettä syntyi noin 74 miljoonaa tonnia, mikä tekee jokaista suomalaista kohden laskettuna 14 000 kiloa jätettä. Määrä on noin seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Eniten jätettä syntyy rakentamisen ja mineraalien kaivun toimialoilla. Rakentamisen jätteistä valtaosa on jätemaita. Kaivostoiminnan jätteistä puolestaan pääosa muodostuu sivukivestä, rikastushiekasta ja poistomaista.

Mitä jätteille tapahtuu

Hyötykäytön näkökulmasta jäte on oikeastaan vain väärässä paikassa olevaa raaka-ainetta. Jätteen hyödyntämisellä aineena tai energiana säästetään luonnonvaroja, joista osa on uusiutumattomia.

Vuonna 2007 hyödynnettiin jätteitä yli 29 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 40 prosenttia syntyneestä jätemäärästä. Valtaosa materiana hyödynnetyistä jätteistä oli mineraali-, puu- tai metallijätteitä. Energiana hyödynnettiin lähinnä puujätteitä ja lietteitä. Jätteet, joita ei hyödynnetty, sijoitettiin pääasiassa kaatopaikoille tai läjitettiin välivarastoihin. Kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden osuus koko jätemäärästä oli lähes 60 prosenttia.

Pelkkä jätteiden hyötykäytön lisääminen ei ratkaise jäteongelmaa. Ratkaisun avaimet piilevät siinä, että vähennetään sellaisten hyödykkeiden kulutusta, joiden tuottaminen synnyttää paljon jätettä ja toisaalta tehostetaan tuotannossa materiaalin ja energian käyttöä. Se vie tuotantoa suoraan jätteettömämpään suuntaan.

Jätteiden vaikutukset

Jätteet voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja terveyshaittoja. Tähän vaikuttavat jätteiden vaaraominaisuudet ja jätteen sisältämät haitalliset aineet. Myös jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnasta aiheutuu erilaisia päästöjä.

Jätteet numeroina

Jätemäärien tilastoinnissa ja seurannassa jätteet jaotellaan eri luokkiin esimerkiksi jätteen syntypaikan, ominaisuuksien, haitallisuuden tai käsittely- ja lajittelumahdollisuuksien mukaan. Suomessa käytettävä luokitus perustuu EY:n jäteluokitukseen.

Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on yhteistyösopimus Tilastokeskuksen kanssa jätetilastojen laadinnasta ja tietojen raportoinnista kansallisiin ja kansainvälisiin tietotarpeisiin. Sopimuksen mukaisesti Tilastokeskus tuottaa viralliset jätetilastot niin teollisuus-, energiantuotanto-, rakentamis- kuin yhdyskuntajätteistäkin sekä jätevedenpuhdistamolietteistä. Tilastointi tukeutuu suurelta osin ympäristöhallinnon ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI). SYKE puolestaan avustaa ympäristöministeriötä EY-direktiivien edellyttämien raporttien toimittamisessa EY:n komissiolle.

Sivun alkuun