Ympäristökeskus ei ole kangistunut kaavoihin - maankäyttö- ja rakennuslain soveltaminen on sujunut hyvin

Valtakunnallinen arvio maankäyttö- ja rakennuslain ensimmäisen vuoden kokemuksista on valmistunut. Arvioinnin mukaan uuden lain keskeiset tavoitteet - osallistuminen ja vuorovaikutus suunnittelussa, kestävän yhdyskuntarakenteen ja laadukkaan rakentamisen turvaaminen - on yleisesti hyväksytty ja siirtyminen uuden lain soveltamiseen on pääosin sujunut hyvin. Väliarvioon voi tutustua ympäristöministeriön kotisivuilla www.vyh.fi/aluekayt/raklaki/seuranta.htm.

Uusia muotoja kaavoituksen osallistumisjärjestelyihin

MRL:n tavoitteena on avoin, vuorovaikutteinen toimintatapa. Laki korostaa kansalaisten mahdollisuutta tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. 

Pohjois-Pohjanmaan kunnissa osallistumis- ja arviointisuunnitelmilla on kehitetty myös uusia vuorovaikutusmuotoja kaavatöihin. Tutuksi tulleiden kuulemiskokousten ja kaavaesittelyjen ohella on kunnat ovat järjestäneet arviointikävelyitä ja tulevaisuusverstaita sekä koonneet testiryhmiä kuntalaisten ja muiden osallisten näkemysten selvittämiseksi.

Kaavoitustoiminta vilkasta - neuvotellen hyvään ympäristöön

Kuntien kaavoitustoiminta jatkui viime vuonna erittäin vilkkaana. Ympäristöhallinnossa painopiste MRL:n myötä siirtyi jälkivalvonnasta ennakko-ohjaukseen ja asiantuntija-avun antamiseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus panosti kaavoituksen edistämiseen ja ohjaukseen  noin 80 kaavaneuvottelussa ja maakuntakaavoituksen ohjausryhmissä. Voimakkaasti kasvavan Oulun kaupunkiseudun maankäytön mahdollisuuksia selvitettiin osallistumalla säännöllisesti yhteistä yleiskaavatyötä ohjaavan seuturakennetyöryhmän työhön. Myös Rokuan alueen yhteisen yleiskaavatyön valmistelussa oltiin mukana. Oulun kaupungin kaavoituksen ohjaus- ja valvonta-asioiden siirryttyä vuoden 2000 alussa ympäristöministeriöltä ympäristökeskukselle perehdyttiin Oulun asioihin pitämällä säännöllisesti kaavapalavereja.

Viime vuonna käytiin tulokselliset kehittämiskeskustelut erikseen kaikkien 42 kunnan ja ympäristökeskuksen kesken. Kehittämiskeskusteluissa käsiteltiin alueidenkäytön suunnitteluun, merkittäviin kaava-asioihin sekä ympäristöyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Ympäristökeskus selvitti kyselyn avulla kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kokemuksia käydyistä keskusteluista ja toiveita tämän vuoden tilaisuuksien suhteen. Vastaajista yli 90  % piti kehittämiskeskusteluja hyödyllisinä kunnalle.  Hyötyinä nähtiin näkemysten ja tietojen vaihto, yhteisen linjan hakeminen kaava-asioissa sekä ympäristöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksien selvittämiset.

Kunnille lisää valtaa ja vastuuta

MRL korostaa kuntien vallan lisäämisen ohella kuntien vastuun kasvua kaava- ja lupa-asioissa. Ympäristökeskuksessa on ollut kynnys korkealla puuttua kuntien päätöksiin oikaisukehoituksilla tai valittamalla. Ympäristökeskus teki viime vuonna kaavojen hyväksymispäätöksistä yhden oikaisukehoituksen, joka koski kiinteiden muinaisjäännösten merkitsemistä yleiskaavaan. Ympäristökeskus valitti viime vuonna neljästä kunnan suunnittelutarveratkaisusta ja yhdestä poikkeamispäätöksestä.  Valitukset kohdistuivat  rivitalon ja omakotitalojen rakentamiseen oikeusvaikutuksettomille kaava-alueille, kaavoittamattomille alueille tai valtatien uuden linjauksen kohdalle tai pohjavesialueille. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan em. hankkeita ei voitu käsitellä yksittäisinä lupakysymyksinä vaan niiden toteuttamisen edellytykset olisi pitänyt tutkia kaavoituksen avulla.

Rakentamisen vilkkaus näkyi myös suurena suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten määränä etenkin Oulun lähikunnissa. Ympäristökeskus luottaa, että kuntien huoli hajanaisen yhdyskuntarakenteen kalleudesta tiukentaa lupakäytäntöä kunnissa tulevaisuudessa.

P-P:n ympäristökeskus menestyi kuntaliiton kyselytutkimuksessa

Suomen Kuntaliitto on selvittänyt MRL:n toimivuutta alkuvuodesta 2001 kuntien kaavoituksesta vastaaville tekemän kyselyn pohjalta. Kyselyssä esitettiin 12 väitettä alueellisen ympäristökeskuksen toimintatavoista ja ominaisuuksista. Tiedotteen liitteenä on koko maan tulosten yhteenveto, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen profiili ja taustatietoa tulosten tulkinnoille. Tulosten mukaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus oli kaikkien ominaisuuksien suhteen parhaassa kolmanneksessa ja nousi siten parhaaksi ympäristökeskukseksi. Tiedonkulussa kaavoituksen ajankohtaisista kysymyksistä ja kyvyssään muodostaa kanta kunnan kaavahankkeista P-P:n ympäristökeskus oli kaikkien paras. Parannettavaa löytyy etenkin tiedon välittämisessä muiden kuntien hyvistä ratkaisuista. Ympäristökeskuksen tulisi myös olla sekaantumatta asioihin, jotka kunnan tulee voida hoitaa itse.