Jäätalven oikut

Tiukkaa on tehnyt tämän talven tulo. Helppoa ei ole ollut aina ennenkään. Järvien jäätymisen kannalta talvi 1929-30 on poikkeuksellisin. Lähes kaikissa pitkissä aikasarjoissa tuon talven jäätymispäivä on myöhäisin. Esimerkiksi Oulujärvi jäätyi tuolloin 24. joulukuuta, Kallavesi 27. tammikuuta ja Näsijärvi 30. tammikuuta. Eroa seuraavaksi myöhäisimpään jäätymiseen on Oulujärvellä kuusi, Näsijärvellä kolme ja Kallavedellä peräti kaksikymmentä päivää.

Katsotaanpa, mitä maakuntien ykköslehdet kirjoittivat tuon talven jääoloista. Selailun kohteena ovat Kaleva, Savon Sanomat ja Aamulehti.

Kaleva kääntyi joulukuun puolivälissä 'ilmatietäjä' Juho Halkolan puoleen. Onko ennen ollut näin leutoa ja lumetonta syksyä?

- Ei minun muistoni mukaan ollenkaan. Vanhan virsikirjan 'Ajantieto' kuitenkin kertoo, että vuonna 1822 oli niin lyhyt ja sula talvi, että huhtikuun alussa kylvettiin kauraa ja järvet olivat sulina.

Joulun jälkeen Kaleva sitten uutisoi Oulujärven vihdoin jäätyneen. Tätä suurempi uutinen oli kuitenkin Tornionjoen lauttaliikenteen pysähtyminen suppotulvan takia. "Tornion kaupunki jälleen eristettynä muusta Suomesta. Höyrylautta ei täydellä tehollakaan päässyt kuin joen puoliväliin."

Savon Sanomat lähestyi aihetta huumorilla tammikuun puolivälissä. "Eräs kuopiolainen lakimies sanoo nyt ryhtyneensä riitelemään Suomea suvimaaksi. Raastuvanoikeudessa hän sanoo jo asiansa voittaneen ja nyt siitä on vedottu hoviin."

Huumorin puolelle kallistuu ainakin nykytieteen valossa toinenkin pikku uutinen: "Joku selittää tällaisen suvitalven johtuvan siitä, että noilla radioantenneilla on johdettu lämpimät ilmavirrat etelästä pohjoiseen." Radiolähetykset olivat Suomessa alkaneet vuonna 1926 ja Puijollakin lienee törröttänyt uusi masto.

Meijerit ja sairaalat kärsivät Savon Sanomien mukaan jääpulasta. Rautatiehallitus myönsi 20 % alennuksen jäiden rahtikuljetuksille pohjoisesta etelään. Kun Kallavesi vihdoin jäätyi, opasti lehti luomaan lumet nopeasti pois jäännostopaikoilta. "Kiireeseen kehoittaa myös se Helsingin ilmaherrojen väite, että tästä talvesta tulee leuto talvi."

Hukkumisuutisia oli kaikissa lehdissä runsaasti, mutta Aamulehti taisi kiilata ykköseksi. "Viisi ihmistä hukkunut avantoon kuorma-autossa". "Juopuneen miehen surkea loppu. Putosi virtaan josta pelastui, mutta paleltui kuoliaaksi."

Aamulehti seurasi Tampereen suurten järvien jäätymistä todella tarkasti. Tammikuun 30. päivä uutisoitiin: "Käväsimme illalla kello viiden nurkissa Palomäen rinteellä ja saimme todeta, että Pyhäjärvi alkoi rannoiltaan jo riittyä."

Seuraavana päivänä oli iso otsikko: "Näsijärvi jäätyi eilen". Uutisessa oli julkaistu koko havaintosarja vuodesta 1836 lähtien, "-kerättynä muistiinpanoista tai sanomalehtien vuosikerroista". Laivaliikenteestä oli päivitys: "Aamulla saapui kaupunkiin vielä neljä laivaa, nimittäin Kuru, Intti, Tampere ja Ylöjärvi. Kolme ensin mainittua lähti vielä iltapäivällä uudelleen matkalle."

Höyrylaiva Kuru oli uponnut vain muutamaa kuukautta aiemmin, 25. syyskuuta ja vienyt mukanaan 136 ihmistä. Laiva oli kuitenkin nostettu jo viikko onnettomuuden jälkeen, ja se oli taas liikenteessä.

Näsijärven jäätilastoista löytyy myös sellainen erikoisuus, että järvi on jäätynyt kolme kertaa saman vuoden aikana. Syksy 1991 oli hyvin lauha ja Näsijärvi sai jääkannen vasta 11. tammikuuta 1992. Seuraavana syksynä järvi jäätyi 24. marraskuuta, mutta suli uudelleen ja jäätyi 31. joulukuuta.

Tänä talvena Oulujärvi jäätyi 18. joulukuuta, Kallavesi 12. tammikuuta ja Näsijärvi 21. tammikuuta. Ei siis ennätyksiä, mutta poikkeuksellisen myöhäisiä kaikki.