Hydrologinen yleiskatsaus 1930-1931

Vuosikeskiarvo 1930 oli melkein kaikkialla maassa yli normaalin. Vuoden 1931 keskiarvo vaihteli enemmän, ollen eri suuri eri osissa maata; suurin piirtein se myös oli yli normaalin; tärkeimpinä poikkeuksina olivat Kaakkois-Suomi, Puulaveden reitti ja Kokemäenjoki, missä vuoden keskiarvo oli normaalin alla.

Vuoden 1930 alussa vesi oli korkealla. Useimmilla asemilla - yli 9/10 kaikista - vuoden maksimi oli tammi- tai helmikuussa. Kevättalvella ei ollut mitään erikoista matalavettä, eikä kevätkesällä mitään erikoista tulvaa. Suurin piirtein vesi laski aina lokakuuhun asti, jolloin se oli erikoisen alhaalla. Tämän jälkeen oli nousua marras- ja joulukuussa.

Vuoden 1931 alussa vesi oli suunnilleen normaalissa, kevätminimi (huhtikuussa) oli tavallista alhaisempi; sitä seurasi jokseenkin normaalinen kevättulva. Vuoden loppuosalla vesi oli yleensä yli normaalin, ja eritoten syyskuun aikana toisarvoinen maksimi oli havaittavissa.

Vuosi 1930

Vuoden 1929 harvinaisen lämmintä ja runsassateista, syksyä seurasi hyvin lämmin talvi. Lämpimin, normaalitilaan verrattuna, oli tammikuu, 6-7 astetta tavallista lämpimämpi. Lumentulo oli alkutalvella huono. Jouluun saakka satoi yleensä vettä ja vesisateet olivat vielä tammikuullakin tavallisia maan keski- ja eteläosissa. Maa oli Pohjois-Suomea lukuun ottamatta paljaana aina helmikuun alkupäiviin saakka. Vesistöt jäätyivät monin paikoin vasta helmikuun alussa. Lumipeite jäi koko talveksi hyvin ohueksi, eikä sen sulaminen, joka Etelä-Suomessa tapahtui jo maaliskuun alkupuoliskolla, aiheuttanut suurimmissa vesistöissämme mainittavaa vedennousua keväällä, riippuen tämä myöskin osaksi huhtikuun kuivuudesta. Jäänlähtö tapahtui aikaisin, joten järvet ja joet ennätyksellisen lyhyen ajan olivat jään peittäminä. Kesä oli kautta koko maan tavallista lämpimämpi, alkukesä sitä paitsi kuiva, elokuu sen sijaan runsassateinen. Syyskuuta lukuun ottamatta olivat vuoden viimeisetkin kuukaudet normaalia lämpimämpiä.

Vuoden loppuosan koko sademäärä jäi suunnilleen normaaliksi, mutta jakaantui eri kuukausiin epätasaisesti, niin että marraskuulla ennen vesistöjen jäätymistä satoi hyvin paljon joulukuun jäädessä poikkeuksellisen vähäsateiseksi. Pysyvä lumipeite muodostui Pohjois- Suomessa marraskuulla, muualla joulukuun keskivaiheilla.

Vuosi 1931

Talvi oli maan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta tavallista kylmempi. Etelä-Suomessa satoi tammikuussa enemmän kuin normaalimäärä, muuten oli talven sademäärä pieni. Lumipeitteen syvyys oli rannikkoseuduilla normaali, muualla sitä pienempi. Huhtikuun puolivälissä muuttui ilma normaalia lämpimämmäksi ja pysyi sellaisena vielä toukokuun aikana. Lumi suli äkkiä huhtikuun loppupuoliskolla ja jäät lähtivät vesistöistä kuukauden viimeisinä päivinä, Pohjois- Suomessa pari viikkoa myöhemmin. Kesäkuu oli sangen kolea, monin paikoin oli lämpötilan keskiarvo alhaisempi kuin toukokuulla. Heinäkuu ja elokuu olivat tavallista lämpimämpiä. Koko kesä oli runsassateinen varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa kesäkuun sademäärä ylitti normaaliarvon sadalla prosentilla. Syksy oli alussa kylmä ja sateinen paitsi Pohjois-Suomessa, missä syyskuulla satoi tavallista vähemmin. Marraskuu ja joulukuu olivat normaalia lämpimämpiä, poikkeukset normaaliarvoista olivat suurimmat, 5-6 astetta, Pohjois-Suomessa. Sademäärä oli marraskuulla ennätyksellisen pieni, joulukuulla normaali. Jo lokakuussa satoi lunta ja pienimmät vesistöt jäätyivät, mutta lumi ja jää hävisivät taas marraskuussa. Pysyvä lumipeite muodostui joulukuun alussa, jolloin vesistötkin jäätyivät lopullisesti.

Hydrologisena vuonna 1929-30 purkausmäärä oli yleensä (ei kuitenkaan Pohjanmaalla eikä Pohjois- Suomessa) suurempi kuin seuraavana vuonna, jota vastoin sademäärällä oli vastakkainen kulku. Purkauskertoin oli näin ollen yleensä vuosikirjan ensimäisenä vuonna toisen vuoden arvoa suurempi. Kiinnitettyjen varastojen erot riistävät kuitenkin yhden vuoden arvoilta kaiken mainittavan merkityksen. Ovatpa kymmenenkin vuoden keskiarvot jossain määrin epävarmoja. Kuitenkin voitaneen pitää todistettuna, että purkausmäärä Etelä-Suomessa ei ole täydelleen puoltakaan sademäärästä; Oulujoen vesistössä se on n. 2/3 sademäärästä, ja Lapissa - ainakin muutamilla alueilla - yli 3/4 sademäärästä.

Sivun alkuun