Virtavesikunnostusten sosio-ekonomisista vaikutuksista Keski-Suomessa, loppuraportti
Kimmo Olkio & Anssi Eloranta
Keski-Suomen ympäristökeskus 2007, s. 60
Virtavesikunnostusten sosioekonomisista vaikutuksista Keski-Suomessa.pdf (28 524 Kb)
Tiivistelmä
Tämän kolmiosaisen tutkimussarjan päätavoite oli selvittää virtavesikunnostusten sosioekonomista vaikuttavuutta. Tutkimussarja oli laatujaan ensimmäinen Suomessa ja sen kohdealueena oli Keski-Suomi. Hankkeen rahoittajina toimivat Keski-Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö sekä Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry, ja vastaavasti kohderyhminä kyläyhteisöt, virtavesialueiden lähiasukkaat, kalastusoikeuden haltijat, kalastusalueet, matkailuyritykset, virkistyskalastajat, melojat ja kunnostajat. Tutkimusten tuloksia sekä niissä kehitettyjä tutkimustapoja ja kyselylomakkeita voidaan pääosin käyttää koko maassa.
Vuorovaikutteisuus, avoimuus ja riittävä viestintä kuuluvat nykyaikaiseen virtavesikunnostukseen. Onnistunut lopputulos edellyttää siten mm. kohderyhmien tarpeiden ja odotusten tuntemista ja ymmärtämistä sekä totuudenmukaista ja riittävää tiedottamista. Kalataloustoimijat, kyläyhteisöt ja lähiasukkaat tunsivat melko hyvin kunnostusten rahoitus-, suunnittelu- ja toteuttajatahot. Kalastajien ja melojien tietämys oli edellisiä heikompaa. Tutkimukseen osallistuneissa asukkaissa oli enemmän kuulemiseensa tyytyväisiä kuin tyytymättömiä vastaajia. Myös kalataloustoimijat ja kalastajat katsoivat tulleensa melko hyvin tai hyvin huomioon otetuiksi kunnostushankkeissa. Sen sijaan melojat ja kunnostusvaikutuksia havainneet matkailuyritykset olivat kunnostusta kohtaan muita kriittisempiä. Kunnostushankkeen lopputulokseen lähiasukkaat, kyläyhteisöt, kalastajat ja kalataloustoimijat olivat kuitenkin melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä.
Virtavesikunnostusten myönteisinä vaikutuksina haastatellut nimesivät mm. asumisviihtyisyyden lisääntymisen, elinympäristön kohentumisen, kylätoiminnan aktivoitumisen sekä kalataloudellisen arvon kasvun. Asukkaiden arviot kunnostuksen vaikutuksesta kiinteistön ja tontin arvoon vaihtelevat kohtalaisesti. Kunnostukset olivat yleisesti lisänneet kalastuskohteiden vetovoimaisuutta ja samalla aktivoineet koskikalastusharrastusta. Melontaharrastukseen kunnostukset vaikuttivat yleensä heikentävästi, mutta vastanneet pitivät haittavaikutuksia oletettua vähäisempinä. Matkailuväki piti kunnostusvaikutuksia miltei yksinomaan positiivisina. Tällaisia myönteisiä kunnostusvaikutuksia olivat mm. matkailuyritysten toimintamahdollisuuksien ja julkisuuskuvan parantuminen, yritystoiminnan aktivoituminen, markkinoinnin helpottuminen, työpaikkojen säilyminen ja työsuhteiden synty. Eri vedenkäyttömuotojen väliset intressiristiriidat pystytään parhaiten välttämään leveissä, runsasvetisissä ja loivissa uomissa.
Virtavesikunnostukset eivät kuitenkaan olleet kaikkien vastaajien mieleen. Esimerkiksi osa ranta-asukkaista oli tyytymättömiä lähikoskensa uuteen ulkonäköön ja vanhan veneväylänsä kiveämiseen. Vastaavasti lähinnä kokemattomat melojat näkivät harrastustoimintansa vaikeutuneen kiveämisen vuoksi. Kunnostustoiminta sai osakseen myös kritiikkiä ympäristökeskuksen Natura- ja rantojensuojeluohjelmiin liittyneiden toimien vuoksi.
Valtaosa vastaajista piti virtavesikunnostuksia kuitenkin yleisen edun kannalta perusteltuna ja hyödyllisenä toimintana. Myös taloudellisesti virtavesikunnostukset ovat yleensä kannattavia. Hyötyä saavutetaan useimmilla osa-alueilla, mm. uoma- ja ranta-alueella, asuinympäristössä sekä harrastus- ja elinkeinotoiminnassa. Kunnostustoimet kasvattivat keskisuomalaisten matkailuyritysten liikevaihtoa merkittävästi. Varovaisestikin arvioituna tämä liikevaihdon kasvu oli 150 000 euroa vuodessa eli pääomitettuna noin kaksi miljoona euroa. Summa on kutakuinkin sama kuin vuoteen 2006 Keski-Suomessa virtavesikunnostuksiin sijoitettu euromäärä.
Tämä pilottitutkimussarja osoitti selvästi, että virtavesikunnostuksissa tarvitaan sosioekonomista tarkastelua nykyistä enemmän. Nykytilannetta voidaan parantaa esimerkiksi laatimalla valtakunnallinen tutkimusohjelma virtavesikunnostusten vaikuttavuuden osa-alueista, sisällyttämällä suuriin kunnostushankkeisiin sosioekonominen vaikuttavuusanalyysi, parantamalla menetelmällistä yhdenmukaisuutta ja toistamalla nyt tehty tutkimus kunnostuksen matkailuvaikutuksista vuonna 2010. Näiden lisäksi tarvitaan nykyistä parempaa sosioekonomista teoria- ja taustatutkimusta sekä kustannuskestävää ja yksinkertaista arviointimenetelmää niin aineettomien ekologisten kuin elämyksellisten luontoarvojen arvioimiseksi. Evaluation of the socio-economic influences of the river restoration in Central Finland
Abstract
As a whole, river restorations are understood to be useful, and also financially sound projects. They are also important in achieving the targets of the EU Water Framework Directive. However, our present knowledge of the ecological, economical and social influences of the river restorations is quite scarce. The Ministry of Agriculture and Forestry in Finland has nominated furthering the knowledge of the effect of the restoration as of their target by 2010.
A pilot project evaluating the socio-economic influences of river restorations was started by the Central Finland Environment Regional Centre in 2001. Target groups have been village communities, owners of riverside lands, clubs of recreational fishermen, and canoeists, as well as fishery regions, fishery associations, tourist enterprises and practical river restorers.
The results of this project have been published in four articles and the conclusions emphasize the meaning of interactivity, transparency and sufficient communication in all the phases of the river restorations. The majority of interviewees felt that their opinions have been taken into account fairly well or well in these projects. They also knew quite well the different phases of the restoration procedure. The canoeists and tourist enterprises were the most critical groups.
Restorations have several positive influences, for example, the importance of fishery, and recreational and cultural-historical values are increased and housing comfort and conditions of local tourist entrepreneurship are improved. Generally speaking, there have been less negative influences of restorations than were expected. The most typical problem has been in matching a boat route to other restoration structures. The wider the water channel is, the easier it is to find a compromise acceptable to different water users.
From the viewpoint of tourism only, most restorations done in Central Finland have also been very profitable. Fourteen tourist enterprises estimated, that river restorations have increased their annual turnover by about 150, 000 euros or have capitalized with approximately 2 million euros. This payback among the entrepreneurs approximates to the total investments put into all the river restorations in Central Finland by 2006.
The results have also proved, that the restoration projects raise values of many immaterial things. An interesting detail in the results is, that most of the visitors and local people view the scenic changes of the river channel, and the return of the sound of the rapid as a very positive thing.
This pilot project in Finland shows clearly the necessity of the socio-economic examination in the restoration projects. There are several possibilities to improve the current situation with more or less vague conception of the socio-economic impacts of the river restorations. First, a socio-economic analysis of the impact should be made in all large restoration projects; and second, the estimation methods should also be developed and made comparable. There are needs, for example, to develop a simple cost-effective method for estimating both ecological and phenomenal immaterial benefits.
|