Vesienhoidon keskeisiin kysymyksiin otettiin innokkaasti kantaa Pohjois-Savossa

	Kuva Jouko Lehmuskallio

Vesienhoidon suunnittelun toinen kuuleminen

Alueelliset ympäristökeskukset pyysivät viime vuonna kansalaisia, kuntia, viranomaisia ja järjestöjä ottamaan kantaa vesienhoidon keskeisiin kysymyksiin. Pohjois-Savon ympäristökeskukseen saapui 45 lausuntoa ja 18 muuta palautetta.

Kuulemisen tueksi Pohjois-Savossa järjestettiin viisi seutukuntatilaisuutta ja yksi sidosryhmätilaisuus. Tilaisuuksiin osallistui 246 henkilöä ja niiden yhteydessä jätettiin 92 palautetta vesistöjen tilasta, kehityksestä ja hoitotarpeesta. Lisäksi vesienhoitoalueiden keskeisiä kysymyksiä koskevaa tietoa jaettiin Kuopiossa pidetyssä Farmari-näyttelyssä.

Kuuleminen liittyi kaikissa EU-maissa samanaikaisesti toteutettavaan vesienhoidon suunnitteluun. Tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Kuulemiskierrokselta saatu palaute otetaan huomioon toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien laadinnassa, joka paraikaa on ympäristökeskuksissa käynnissä. Pohjois-Savon toimenpideohjelman yhteenveto liitetään Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan. Vesienhoitosuunnitelmaehdotusta koskeva kuuleminen alkaa lokakuussa.

Useassa lausunnossa todettiin, että kuulemisasiakirjat, vesienhoitoalueiden yhteenvedot, antoivat hyvän yleiskuvan alueen vesistä ja niihin kohdistuvista paineista, esiintyvistä ongelmista ja niiden syistä. Lisäksi todettiin yhteenvetojen toimineen hyvänä tiedonvälityksenä alueiden asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen suuntaan ja antaneen mahdollisuuden osallistua.

Vesienhoidon ydinasiat saadun palautteen mukaan

Kuulemisessa saadussa palautteessa keskeisenä vesiensuojeluongelmana korostui hajakuormituksen aiheuttama pienten järvien ja lahtialueiden rehevöityminen. Haasteena on maa- ja metsätalouskuormituksen vähentämistoimenpiteiden suunnittelu ja käyttöönotto sekä haja-asutuksen jätevesien käsittelyn saattaminen asetuksen edellyttämälle tasolle. Kuormituksen arviointia toivottiin kehitettävän, koska tähänastisissa tarkasteluissa ei ole pystytty huomioimaan jo toteutettujen maa- ja metsätalouden  vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksia ja myös sisäkuormitus on jäänyt liian vähälle huomiolle. Toimenpideohjelmien laadintaan on saatukin tänä vuonna käyttöön uusia työkaluja. Esimerkiksi maataloutta koskevien toimenpiteiden vaikutusta vesistökuormitukseen voidaan arvioida mallin avulla ja näin kohdentaa toimenpiteitä sinne missä niiden vaikutus vesien tilaan on suurin.

Hajakuormituksen lisäksi merkittäväksi ongelmaksi katsottiin puhdistamojen häiriötilanteet ja talteenotettujen lietteiden aiheuttama kuormitus uudella sijoituspaikallaan. Myös säännöstelyyn liittyviä ongelmia nostettiin esille, esimerkiksi Kallaveden alueen vedenpinnankorkeuden vaihtelun aiheuttamat haitat ja Nilsiän reitillä voimataloudesta aiheutuvat kalojen vaellusesteet.

Pohjavesiasioiden katsottiin jäävän pintavesiasioiden varjoon ja pohjavesitutkimusten lisääminen katsottiin tärkeäksi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ohjelmaan on otettu vedenottamokäytössä olevien riskipohjavesialueiden tutkimus, jossa on noin 20 kohdetta. Lisäksi pohjavesille tehdään oma toimenpideohjelma.

Palautteessa oli myös nimetty erityisiä vesiensuojelun ongelmakohteita, järviä ja jokia. Useimmissa tapauksissa näistä vesistöistä ei ollut riittävästi tutkimustietoa ja nämä ovat kuluvana vuonna Pohjois-Savon ympäristökeskuksen näytteenotto-ohjelmassa. Kaiken kaikkiaan vesienhoidon suunnittelua varten tehdään täydentäviä tutkimuksia noin 60 vesistössä tänä vuonna.

Vesienhoidon tavoitteiden ja keinojen puntarointi palautteessa

Ympäristökeskuksen saamassa palautteessa katsottiin tärkeäksi varautua tulevaisuuden haasteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen. Myös viranomaisten keskinäiseen sekä viranomaisten ja sidosryhmien väliseen yhteistyöhön panostamista pidettiin keskeisenä välineenä vesienhoitosuunnitelmien laadun varmistamiseksi. Esimerkiksi eri tahoilla olevat tietoaineistot ja yhteistyöverkostot tulisi olla vesienhoidon suunnittelun käytössä. Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä ja varsinkin sen perustamat teemakohtaiset alatyöryhmät ovat yksi keino eri alojen asiantuntemuksen kokoamiseksi yhteen ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

Kuulemisessa pyydettiin kannanottoja myös siitä, millaisilla keinoilla ja toimilla ongelmia voidaan poistaa. Pohjois-Savossa on kymmeniä järviä ja jokia, joiden tila on heikentynyt. On myös lukuisia tähän asti erinomaisessa tilassa säilyneitä vesistöjä, joiden vaaliminen on erityisen tärkeää. Lisäksi on useita pohjavesikohteita, joihin kohdistuu riskitoimintoja. Palautteessa korostettiin sitä, että valittaessa kohteita vesienhoitotoimenpiteiden suunnitteluun, tulee näiden tilasta olla riittävästi tietoa, on keskityttävä vesistön kannalta kriittisiin asioihin ja käytettävä vain vaikuttavia, kustannustehokkaita toimenpiteitä. Lisäksi tarvittavien toimenpiteiden kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti. Etenkin  hajakuormituksen hallintaan toivottiin neuvontaa, valistusta, rahoitusta ja muita taloudellisia kannustimia sekä lisää valvontaa. Kansalaisilla on runsaasti halukkuutta vesienhoitotoimenpiteisiin, muun muassa hoitokalastuksiin ja liiallisen vesikasvillisuuden poistoon, ja tällaiseen toimintaan toivottiin ympäristökeskuksen tukea.

Yhteenveto palautteesta

Pohjois-Savon ympäristön verkkosivuilla www.ymparisto.fi/psa on saadusta palautteesta ja ympäristökeskuksen vastauksista lyhyt yhteenveto. Palautetta ja sen vaikutuksia valmisteltavaan toimenpideohjelmaan käsitellään tällä hetkellä tarkemmin ympäristökeskuksessa sekä vesienhoidon työryhmissä. Tätä koskeva asiakirja tulee ympäristökeskuksen verkkopalveluun maaliskuun loppuun mennessä.

Palauteyhteenveto (päivitetty 4.7.2008, kts. teksti yllä)  (pdf-tiedosto, 118 kt)

Lisätietoja

Osastopäällikkö Kristina Servomaa, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. 040 771 7302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Limnologi Taina Hammar, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. 040 581 5784, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi