Suuria kaupunkeja ympäröivä haja-asutus kasvaa hallitsemattomasti
SYKE ja YM tiedottavat
| |
|
 |
|
Kuva: Tapio Heikkilä
|
| |
Suomessa yhä käynnissä oleva kaupungistuminen ei näy ainoastaan maaseudun tyhjenemisenä ja kaupunkien kasvuna, vaan myös kylämäisen asutuksen lisääntymisenä kasvavien kaupunkiseutujen reunoilla. Kaupunkiseutuja ympäröivällä maaseudulla kylien pinta-ala ja väestö kasvoi selvästi vuosina 1980-2005. Reunakylien muuttuminen taajamaksi heijastaa kaupunkiseudun hallitsematonta alueellista kasvua, missä kaavoitus ei ehdi rakentamisen edelle. Eniten näitä taajamiksi kasvaneita alueita oli suurimmilla kaupunkiseuduilla ja varsinkin Helsingin ympärillä.
Vuoden 1980 kaupunkiseutujen reunakylistä lähes kolmannes on muuttunut taajamiksi 25 vuodessa, ja uutta reunakyläaluetta on syntynyt yhteensä yli tuhat neliökilometriä. Näillä alueilla asui vuonna 2005 noin 43 000 asukasta, ja niiden väestökasvu vuodesta 1980 oli 74 %.
Kaupunkien ja maaseudun haja-asutusalueiden rakenteellista kehitystä on seurattu neljännesvuosisadan ajan, vuosina 1980-2005. Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön tuoreesta raportista ilmenevät muutokset kylien lukumäärissä, pinta-alassa, vakituisen asutuksen väestömäärissä, työpaikoissa ja palveluissa. Kyläksi on rajattu yli 40 asukkaan asutustihentymät. Kyläalueiden keskimääräinen asukastiheys koko maassa on 46 asukasta neliökilometrillä, kun yli tuhannen asukkaan taajamissa vastaava tiheys on yli 800.
Reunakylät kasvavat voimakkaimmin Uudenmaan kaupunkiseuduilla
Reunakylät kaupunkiseuduilla ovat osoitus perinteisten kylien asutuksen hajautumisesta laajoille alueille taajamien ulkopuolelle. Seurantatietojen perusteella kylämäinen alue liittyy kasvaessaan usein osaksi taajamaa, mutta jää rakenteeltaan harvaksi. Kaupunkiseutujen reunakylissä on taajamia huomattavasti väljempi asutusrakenne, paljon lapsiperheitä sekä kasvava pientalokanta.
Reunakylien kasvu on ollut voimakkainta Uudenmaan kaupunkiseutujen liepeillä, joissa uutta kylä-aluetta on syntynyt 25 vuodessa 390 km2, joka vastaa maapinta-alaltaan kahta Helsingin kokoista aluetta. Tällä reunakyläalueella asui vuonna 2005 yhteensä noin 28 000 asukasta eli yhtä paljon kuin Riihimäen kaupungissa.
Lähipalvelut maaseutukylissä paremmat kuin reunakylissä
Harva asutusrakenne hankaloittaa lähipalveluiden kuten koulun ja kaupan - järjestämistä lähelle asukkaita. Kaupunkiseutujen reunakylissä onkin vähemmän lähipalveluja kuin maaseutukylissä. Vain kahdeksan prosenttia kaupunkien reunakylien väestöstä asuu alueella, jossa on oma lähikauppa ja vain 40 prosentilla on koulu samalla kylällä.
Maaseutukylissä asui vuonna 2005 yhteensä noin 140 000 asukasta eli 22 % vähemmän kuin vuonna 1980. Neljännes asuu nyt kylässä, jossa on kauppa ja neljäkymmentä prosenttia kylässä, jossa on koulu. Lähes kaikilta kyläalueilta on kuitenkin alle kymmenen kilometriä lähimpään kauppaan ja kouluun. Maaseutukylien työpaikoista hävisi vuosina 1985-2003 kolmannes.
Reunakyläasuminen lisää yksityisautoilua
Työpaikkojen määrä kaupunkiseutujen reunakylissä väheni 1985-2003 yhdeksällä prosentilla, mutta työikäisten määrä kohosi viidenneksellä 1980-2005. Vuonna 2005 reunakylissä oli keskimäärin 0,3 työpaikkaa työikäistä kohden. Tämä merkitsee pitkiä työmatkoja henkilöautoilla, sillä alueella ei juurikaan ole joukkoliikennettä harvan asutusrakenteen vuoksi.
Lisätietoja
Tutkija Ville Helminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 0400 148 845
Vanhempi suunnittelija Mika Ristimäki, SYKE, puh. 0400 148 842
Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 972
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE, puh. 040 740 2186
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuva 1. Väestökehitys kyläalueilla 1980-2005
 
Kuva 2 Kyläalueen kasvu 1980-2005
|