Padot ja patoturvallisuus
|
Ajankohtaista
Viimeistelty patoturvallisuusopas julkaistiin verkossa 9.11.2012
|
Vesistöpadoilla padotetaan vettä tulvasuojelun, vesivoimatuotannon, vedenhankinnan, kalanviljelyn ja virkistyskäytön tarpeisiin. Tulvapenkereet on tehty estämään tulvan leviäminen alueille, jotka voivat olla peltoalueita tai muussa käytössä, esimerkiksi asuinalueita. Vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia ohjataan säännöstelypadoilla. Pohjapatoja rakennetaan lähinnä jokiin ja järvien luusuoihin turvaamaan vesimaisema myös kuivina kausina. Jätepadoilla padotetaan terveydelle tai ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita, joita syntyy eri teollisuuden aloilla. Kaivospadot ovat maanpäällisiä kaivostoimintaan liittyviä patoja ja ne voivat olla tyypiltään jäte- tai vesistöpatoja.
Miksi patoturvallisuutta?
Patoturvallisuustoiminnan tarkoituksena on ennalta ehkäistä padoista aiheutuvat onnettomuustilanteet eli estää patoja sortumasta. Turvallisuussuunnitelmat on laadittu niille padoille, jotka onnettomuuden sattuessa aiheuttavat vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle.
Patoturvallisuuslainsäädännön mukaisesti padon omistajat vastaavat patojensa turvallisuudesta. Patoturvallisuusasioiden viranomaisvalvonta kuuluu pelastustointa lukuun ottamatta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskuksille).
Uusia patoja ei enää juurikaan rakenneta, mutta patokannan ikääntyminen ja mahdollinen ilmastonmuutos asettavat haasteita patoturvallisuudelle myös tulevaisuudessa. Patorakentamisen vähentyessä ja patoasiantuntijoiden ikääntyessä on huolenaiheena alan asiantuntijuuden säilyminen. Patoturvallisuuslaki, -asetus ja -opas
Patoturvallisuuden viranomaistehtävät perustuvat patoturvallisuuslakiin (494/2009) ja patoturvallisuusasetukseen (319/2010). Patoturvallisuuslaki sisältää mm. säännökset padon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä, onnettomuustilanteisiin varautumisesta sekä patoturvallisuuden valvonnasta. Patoturvallisuuslakia ja -asetusta sovelletaan kaikkiin patoihin.
Patoturvallisuuslain ja -asetuksen lisäksi on laadittu patoturvallisuusopas. Patoturvallisuusoppaasta on julkaistu verkkoversio. Patojen luokitus
Patoturvallisuuslain mukaan kaikki padot kuuluvat patoturvallisuuslain piiriin. Padot luokitellaan pato-onnettomuuksista aiheutuvan vaaran perusteella kolmeen luokkaan:
- 1-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle.
- 2-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle.
- 3-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa.
Mikäli padon sortumasta ei aiheudu vaaraa, voidaan pato jättää luokittelematta. Myös luokittelematon pato kuuluu patoturvallisuuslain piiriin. Kaikkia patoja, myös luokittelemattomia, koskee patoturvallisuuslain mukainen kunnossapitovelvollisuus. Padosta aiheutuva vahingonvaara
Suomessa on yhteensä 50 kappaletta 1-luokan patoja. Näistä 5 on kaivospatoja, 2 jätepatoja ja loput vesistöpatoja. Lisätietoa Suomen 1-luokan padoista sijaintitietoineen ja tulvakarttoineen löytyy oikealla palstalla olevasta linkistä Vahingonvaaratietoa Suomen padoista. Tietoa tulvista ja tulvavaara-alueista löytyy myös ympäristöhallinnon Tulvat-sivuilta.
Lisätietoja
Eija Isomäki, Hämeen ELY-keskus, puhelin: 0295 025 187 ja sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
|