Pohjois-Savon pintavesien tila on arvioitu uusin perustein

Valtaosa Pohjois-Savon järvistä (77%) on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Jokivesistöissä hyvä tila toteutui harvemmin, noin joka toisessa luokitellussa joessa. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien tilassa on korkeintaan vähäisiä ihmistoiminnasta aiheutuvia muutoksia.

Vesien tilassa on selviä alueellisia eroja: erityisesti maakunnan eteläosan suuret reittivedet ovat vain vähäisessä määrin ihmistoiminnan muuttamia ja tilaltaan heikentyneet vesistöt keskittyvät pääosin Iisalmen reitille. Järvien tilaa on heikentänyt erityisesti niiden rehevöityminen, jokien tilaa myös rakenteelliset muutokset. Ongelmia on eniten pienemmissä vesissä. Esimerkiksi yli 5 km²:n järvistä hyvää heikommassa tilassa on vain 16% mutta tätä pienemmistä järvistä 26%. Pohjois-Savon suurimmat järvet (yli 40 km²) ovat valtaosin säilyneet hyvässä tilassa, vain Onkiveden, Suuren Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkä-Vuoriselän tila on hyvää huonompi.

Kartta Pintavesimuodostumien luokittelu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueella.jpg

Uusi luokittelu kuvaa ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia vesistöissä

Järvien ja jokien tila arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti, vesieliöstön (levät, suurkasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja sen elinympäristön perusteella. Vedenlaatu ei enää ole määräävässä asemassa. Uusi luokittelujärjestelmä kykenee heijastamaan ihmistoiminnan vaikutuksia aikaisempia käyttökelpoisuusluokituksia paremmin paitsi laaja-alaisuutensa ansiosta myös sen vuoksi, että arviointiasteikko on erilainen luonnonoloiltaan erilaisissa vesistöissä (esimerkiksi kooltaan, syvyyssuhteiltaan tai humuspitoisuudeltaan erilaisissa järvissä). Uudessa luokittelussa  huomioidaan biologisten tekijöiden ja/tai vedenlaadun ohella hydromorfologinen muuttuneisuus (esimerkiksi keskimääräinen talvialenema ja vaellusesteet) ja vesistöön kohdistuva kuormitus sekä kemiallinen tila eli mahdolliset haitallisten aineiden pitoisuudet suhteessa ympäristölaatunormeihin.

Uusi luokittelujärjestelmä muutti Pohjois-Savon luokittelukarttaa. Jos tarkastellaan eri luokkien osuutta luokitellusta järvipinta-alasta, niin erinomaiseen ja hyvään luokkaan luokittui nyt 88% ja korkeintaan tyydyttävään luokkaan 12% järvipinta-alasta. Viimeisimmässä käyttökelpoisuusluokituksessa neljännes järvipinta-alasta oli korkeintaan tyydyttävää luokkaa. Luokitusjärjestelmän uudistuminen johti parempaan tila-arvioon erityisesti Nilsiän reitillä ja osassa Iisalmen reittiä eli siellä missä vesistöt ovat luontaisesti ruskeavetisiä ja ihmistoiminnan vaikutukset ovat vähäisiä. Toisaalta ekologinen näkökulma muutti tila-arviota myös toiseen suuntaan: esimerkiksi vedenlaadultaan erinomaiset Juojärvi ja Sorsavesi arvioitiin kalojen nousuesteiden vuoksi ekologiselta tilaltaan hyviksi.

Luokittelu on perustana vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelulle

Luokittelu on osa Euroopan laajuista vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä, jonka tavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Luokittelun avulla tunnistetaan ne vedet, joiden tilaa tulee parantaa, niin että hyvä tila saavutetaan mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä. Alueelliset ympäristökeskukset valmistelevat parhaillaan vesienhoitosuunnitelmia yhdessä laajapohjaisten vesienhoidon yhteistyöryhmien kanssa. Tavoitteena on suunnitella toimia, joilla voidaan säilyttää tai saavuttaa vesien hyvä tila. Jokaisella on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia syyskuun lopussa alkavalla puolivuotiskaudella.

Uusi luokittelu vaatii paljon vesien tilan seurannalta

Nyt valmistunut luokittelu tehtiin pääsääntöisesti vuosien 2000-2007 tulosten perusteella. Luokittelu toteutettiin pinta-alaltaan yli 1 km²:n järvissä ja valuma-alueeltaan yli 100 km²:n joissa, mutta myös pienempiä alueellisesti merkittäviä kohteita otettiin tarkasteluun mukaan. Tällä rajauksella kohteena oli 298 järveä ja 88 jokea.

Varsinainen ekologisen tilan luokittelu oli mahdollista niissä kohteissa, joissa vedenlaadun lisäksi on käytettävissä vesieliöstöä koskevia luokittelutietoja. Suuressa osassa järviä ja jokia tämä ei seurantatietojen puutteen vuoksi toteutunut. Jos kuitenkin oli käytettävissä riittävä vedenlaatuaineisto, voitiin vesistön tilasta tehdä asiantuntija-arvio. Luokituspäätös jäi useiden vesimuodostumien kohdalla kokonaan tekemättä (järvistä 23% ja joista 47%), joko aineiston puutteellisuuden vuoksi tai siksi, että kysymyksessä oli tyypittelyn rajatapaus, johon luokittelun raja-arvoja ei voinut suoraan soveltaa. Luokittelematta jääneet järvet olivat kuitenkin pääsääntöisesti pieniä, joten näiden osuus luokituksessa tarkastellusta  vesipinta-alasta oli vain 4%. Tällaisten kohteiden tilaa selvitetään tarkemmin vuosina 2008-2009. Uusi ympäristöhallinnon seurantaohjelma vuosille 2009-2012 valmistuu loppuvuonna.

Lisätietoja

Suurten järvien tila hyvä, ongelmia joki- ja rannikkovesissä (Valtakunnallinen tiedote, YM ja SYKE 16.6.2008)

Pohjois-Savon pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Limnologi Taina Hammar, Pohjois-Savon ympäristökeskus, puh. 040 581 5784, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi