Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella

Pintavesien uusi ekologinen luokittelu valmistunut

Vesien ekologinen luokittelu kuvaa vesiemme keskimääräistä tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Luokiteltavien vesien planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä.

Järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000-2007 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella on luokiteltu pääsääntöisesti yli 50 hehtaarin kokoiset järvet ja valuma-alueeltaan yli 200 km²:n joet. Jatkossa tullaan tarkastelemaan myös tätä pienempiä pintavesiä.

Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio Vuoksen vesienhoitoalueella

Kartta pdf-muotoisena

VHA1_ekologinen_luokittelu_pintavedet.pdf (1563 Kb)

Järvien ekologinen tila pääosin hyvä

Jos tarkastellaan ainoastaan luokiteltuja järviä, erinomaisessa tilassa on 187 järveä eli 39 % kaikista järvistä. Erinomaisessa tilassa olevat suuret järvet sijaitsevat pääosin vesienhoitoalueen keski- ja eteläosissa. Niihin kuuluvat mm. keskeiset Saimaan osa-altaat, kuten Suur-Saimaa, Pihlajavesi, Puruvesi, Luonteri, Lietvesi ja suurin osa Haukivedestä. Pienempiä erinomaisen tilan järviä on myös vesienhoitoalueen muissa osissa. Hyvään tilaluokkaan kuuluu  210 järveä, mikä on 43 % luokiteltujen järvien kokonaismäärästä. Hyvässä tilassa olevia suurempia järviä ovat mm. Pielinen, Höytiäinen, Saimaan Pyhäselkä ja suurin osa Kallavedestä. Tyydyttävässä tilassa on 68 järveä (14 % järvistä), välttävässä tilassa 17 järveä (4 % järvistä) ja huonossa tilassa 2 järveä. Hyvää huonomman tilaluokan järvet keskittyvät mm. Pohjois-Savossa Iisalmen reitille, Pohjois-Karjalassa Viinijärven-Heposelän alueelle sekä Kaakkois-Suomessa Läntiselle ja Itäiselle Pien-Saimaalle.Vesienhoitoalueen järvien tilaa heikentää erityisesti niiden rehevöityminen.

Vesienhoitoalueen yli 50 hehtaarin järvistä noin puolesta ei löydy riittävästi tietoa luokittelun tekemiseen. Luokitelluista n. 500 järvestä noin kaksi kolmasosaa sisältää vain lähinnä fysikaalis-kemialliseen vedenlaatuun perustuvan arvion luokasta. Vajaa 30 % järvistä sisältää riittävästi biologista aineistoa varsinaisen ekologisen luokituksen tekemiseen.

Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio vesimuodostumittain

Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio. Luokkien osuudet luokitellusta jokipituudesta ja  järvien luokitellusta pinta-alasta

Jokien tilaa heikentävät rehevöityminen ja rakenteelliset muutokset

Vesienhoitoalueen luokitelluista joista erinomaisessa tilassa on 15 jokea, mikä on 10 % kokonaismäärästä. Hyvässä tilassa on vastaavasti 74 jokea eli puolet luokitelluista joista. Erinomaisessa tilassa olevat joet sijaitsevat monin paikoin eri puolilla Vuoksen vesienhoitoaluetta valuma-alueilla, joissa ihmistoiminnan vaikutukset ovat vähäisiä. Esimerkkinä mainittakoon Pohjois-Karjalan Jongunjoki. Hyvässä tilassa olevat vesimuodostumat sijaitsevat eri puolilla vesienhoitoaluetta ja tähän luokkaan sisältyy joukko erikokoisia ja valuma-alueiltaan erilaisia jokia. 

Tyydyttävään tilaluokkaan kuuluu 55 jokea (37 % joista), välttävään 3 jokea (2 % joista) ja huonoon yksi joki. Jokien tilaa heikentävät Vuoksen vesienhoitoalueella erityisesti rehevöityminen sekä vesistörakenteet, säännöstely ja patoaminen. Hyvää huonomman tilaluokan joet sijaitsevat etupäässä Pohjois-Savossa Iisalmen reitillä, Pohjois-Karjalassa Viinijärven ja Tohmajärven alueilla sekä Kaakkois-Suomessa Salpausselkien eteläpuoleisilla jokivesistöalueilla.

Vesienhoitoalueella tarkasteltavista joista noin 40 %:sta ei löydy riittävästi tietoa luokittelun tekemiseen. Luokitelluista joista n. 60 % sisältää vain lähinnä fysikaalis-kemialliseen vedenlaatuun perustuvan arvion luokasta. Neljäsosa joista sisältää riittävästi biologista aineistoa varsinaisen ekologisen luokituksen tekemiseen. 

Kemiallinen tila

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan erityisesti vesiemme haitallisia aineita, jotka on erikseen määritelty asetuksella (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvään tilaan ja hyvää huonompaan tilaan. Luokittelu perustuu EU-tasolla määriteltyjen pilaavien aineiden eli prioriteettiaineiden pitoisuuksiin siten, että kemiallinen tila on hyvä, jos mitatut tai arvioidut pitoisuudet vedessä ovat alle asetuksessa annetun ympäristönlaatunormin. Jos taas pitoisuuksien vuosikeskiarvo ylittää ympäristönlaatunormin, tila ei ole hyvä. Käytettävissä olevien tulosten sekä aineiden käyttötietojen perusteella  kemiallinen tila on arvioitu hyväksi vesienhoitoalueen lähes kaikissa pintavesissä. Haitallisia aineita ei arvioitu esiintyvän tarkasteltavissa järvi- tai jokivesissä ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Arvio perustuu keskeisillä vesistöalueilla tehtyihin mittauksiin ja asiantuntija-arvioihin.

Vesienhoitoalueen voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vesistöt

Vedet, joiden hydrologinen ja morfologinen muuttuneisuus on vesistörakentamisen ja säännöstelyn vaikutuksesta arvioitu niin suureksi, että vesistön ekologinen tila on sen vuoksi todennäköisesti hyvää huonompi, on nimetty voimakkaasti muutetuiksi. Lisäksi edellytyksenä on, että hyvää tilaa ei voida saavuttaa teknisistä tai taloudellisista syistä aiheuttamatta kohtuutonta haittaa vesistön jollekin tärkeälle käyttömuodolle. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesimuodostumien tilan tulee olla hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Vuoksen vesienhoitoalueella on nimetty kaksi voimakkaasti muutettua järveä, jotka ovat  Melakko-Loitimo ja Sääperi Pohjois-Karjalassa. Voimakkaasti muutettuja jokia on kuusitoista kappaletta. Niitä ovat mm. Kaakkois-Suomessa sijaitsevat Jänisjoen alaosa, Hiitolanjoki-Kokkolanjoki ja Vuoksi. Pohjois-Karjalan Pielisjoki, Lieksanjoen alaosa ja Ala-Koitajoki sekä Pohjois-Savon Atronjoki ja Kiurujoki lukeutuvat myös voimakkaasti muutettuihin jokiin. Kuivalle maalle kaivetut jokiuomat on nimetty keinotekoisiksi vesimuodostumiksi. Vuoksen vesienhoitoalueella niitä ovat Saimaan, Kallion ja Kiekan kanavat. Keinotekoisia järviä ovat Pohjois-Savossa Karjalankosken allas sekä Karsanjärvi sekä Pohjois-Karjalassa Palojärvi ja Heinäselkä.

Tiedon keruu vesistöistä säännöllistä

Vesien tilaa seurataan jatkuvasti vesistöjen velvoitetarkkailuilla ja valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla järvien ja jokien havaintopaikoilta. Vesienhoitoalueen seurannat on koottu vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan, joka valmistui vuonna 2006. Seurantaohjelmaa tarkistetaan vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä 2009.

Alueellista tietoa saatavilla

Vuoksen vesienhoitoalueen alueellisten ympäristökeskusten tiedot ekologisesta ja kemiallisesta luokittelusta löytyvät oikean palstan linkeistä.