Kansallis- ja luonnonpuistot
|
AJANKOHTAISTA
Kansallispuistoaloitteet
Ympäristöministeriöön saapui 31.7.2012 mennessä 18 kansallispuistoaloitetta, joista kaksi oli nykyisten kansallispuistojen kehittämisehdotuksia. Lisäksi ministeriön arvioinnissa oli mukana aiemmin ehdotettu Tiirismaa-Salpausselän alue. Ympäristöministeri Ville Niinistö linjasi 28.11.2012 aloitteiden jatkokäsittelystä.
|
| |
|
 |
|
Kevätpuro Sipoonkorvessa.
© Antti Below
|
| |
Kansallis- ja luonnonpuistot muodostavat rungon Suomen luonnonsuojeluverkostolle. Suomessa on 37 kansallispuistoa, joiden pinta-ala on 978 900 hehtaaria. Luonnonpuistoja on 19, ja niiden pinta-ala on noin 153 600 hehtaaria (1.1.2011). Sekä kansallis- että luonnonpuistoja hoitaa Metsähallitus.
Kansallispuistot tärkeimpiä luonto- ja retkeilykohteita
Kansallispuistoissa pyritään säilyttämään Suomen luonnon kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaimmat kohteet, niiden eliölajisto ja erilaiset elinympäristöt sekä maisemalliset erityispiirteet. Kansallispuistot säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Ne pidetään sellaisen taloudellisen toiminnan ulkopuolella, joka muuttaa pysyvästi luontoa. Lisäksi ne ovat yleisölle avoimia luonnonnähtävyyksiä.
Kansallispuistoissa on opastuskeskuksia, luonto- ja retkeilypolkuja sekä muita palveluja, jotka ovat tärkeitä opetukselle ja yleiselle luontokasvatukselle sekä kansalaisten luonnossa virkistäytymiselle.
Kansallispuistojen ja luontokeskusten kävijämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Puistot myös vaikuttavat monella tapaa myönteisesti alueiden talouteen. Esimerkiksi matkailu tuo tärkeitä työpaikkoja harvaanasutuille seuduille.
Luonnonpuistot palvelevat tutkimusta
Luonnonpuistot palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tieteellistä tutkimusta. Niissä luonto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Luonnonpuistojen suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat.
Luonnonpuistot ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Luonnonpuistoissa liikkumiseen tarvitaan kirjallinen lupa, joka myönnetään vain tieteellisiin tarkoituksiin. Eräissä luonnonpuistoissa on kuitenkin yleisön käyttöön merkittyjä polkuja. Pohjois-Suomen luonnonpuistoissa paikallisilla asukkailla on luontaiselinkeinojen, kuten porotalouden, harjoittamiseen liittyviä nautintaoikeuksia.
Historia
Luonnonsuojelualueiden perustaminen sai Suomessa vauhtia, kun luonnonsuojelulaki vuonna 1923 säädettiin. Ensimmäiset neljä kansallis- ja kuusi luonnonpuistoa perustettiin vuonna 1938. Niistä Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot sekä Pisavaaran ja Mallan luonnonpuistot jäivät Suomelle talvi- ja jatkosodan alueluovutusten jälkeen.
Sodissa menetettyjen puistojen takia valmisteltiin vuonna 1956 uusi kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelma. Vuonna 1964 Suomessa oli 9 kansallis- ja 15 luonnonpuistoa.
Puistoverkkoa ryhdyttiin täydentämään 1970-luvulla. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmasta 1978.
Uusia kansallispuistoja perustettiin lukumääräisesti eniten vuonna 1981 (11 puistoa). Suurin osa Suomen kansallispuistoista on perustettu runsaan kahden viime vuosikymmenen aikana.
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, puh. 050 302 7597, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|