Maaperän pilaantumiseen liittyvien riskien hallinta
Jos alueen maaperän pilaantuminen on toimintahistorian perusteella todennäköistä, hankitaan kohteesta tietoa tutkimuksilla ja muilla selvityksillä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi. Jos alueen puhdistaminen todetaan tarpeelliseksi, siihen haetaan viranomaisen hyväksyntä, joka annetaan joko ilmoitus- tai lupapäätöksessä. Päätöksessä hyväksytään puhdistusmenetelmä ja puhdistamisen tavoitteet.
Tutkiminen
Pilaantuneeksi epäillyn kohteen ja sen lähiympäristön kuvaus on tutkimusten ensimmäinen työvaihe. Siinä määritellään kohteen sijainti, alueen koko, omistussuhteet, pilaantumiseen liittyvä toimintahistoria sekä kohteen ja sen lähialueiden nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus. Hankittujen lähtötietojen perusteella suunnitellaan varsinaiset maastotutkimukset, joilla selvitetään tarkemmin maaperäolosuhteet, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden määrä sekä pilaantuneisuuden laajuus. Pilaantuneen maaperän tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin sekä mahdollisimman kattavaan ja aluetta hyvin edustavaan näytteenottoon. Huolelliset kohdetutkimukset ovat edellytys tarvittavien jatkotoimenpiteiden onnistumiselle. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 214/2007 (PIMA-asetus). Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle eli ns. riskinarvioon. Asetuksen liitteessä esitettyjä 52 yleisimmin maaperää pilanneen haitallisen aineen pitoisuuksien kynnys- ja ohjearvoja käytetään arvioinnin apuna.
Asetuksen lisäksi ympäristöministeriö on antanut maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia käsittelevän ohjeen, joka tarkentaa PIMA-asetuksen yleisiä periaatteita, ohjaa arvioinnin suorittamista ja tarjoaa päätöksentekoa tukevaa taustatietoa. Puhdistaminen
Pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tavoitteena on poistaa ympäristölle tai terveydelle aiheutuva haitta tai vaara. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään haittaa tai vaaraa merkittävästi pienentämään. Kunnostetut maamassat eivät saa aiheuttaa suurempia haittoja kuin likaantumaton maaperä aiheuttaisi vastaavissa oloissa. Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan kunnostaminen tulee suorittaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen ja siten, ettei toiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista.
Kunnostusmenetelmä on valittava aina kohdekohtaisesti, koska maalajista, haitta-aineista ja niiden määristä riippuen eri menetelmät soveltuvat eri tavoin eri kohteisiin. Menetelmät perustuvat joko fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin reaktioihin. Osa menetelmistä ei tähtää haitta-aineen hävittämiseen, vaan tavoitteena on estää sen leviämistä ja näin poistaa tai vähentää pilaantumisen aiheuttamaa terveys- tai ympäristöhaittaa. Kunnostaminen voi tapahtua in situ (maata tai pohjavettä siirtämättä), on site (paikan päällä) tai off site (maa tai pohjavesi siirretään muualle käsiteltäväksi).
Kunnostusmenetelmän valintaan vaikuttavat teknisen soveltuvuuden ja taloudellisten rajoitusten lisäksi muun muassa kunnostuksen aikaiset terveys- ja ympäristövaikutukset, käytettävissä oleva aika ja hankkeen lailliset edellytykset. Joskus kunnostuksessa joudutaan käyttämään useita toisiaan täydentäviä käsittelymenetelmiä, jos maaperä on pilaantunut useilla erilaisilla haitallisilla aineilla, aineiden pitoisuudet ovat korkeita tai niiden pitoisuuserot ovat suuria tai jos maata on sen fysikaalisten ominaisuuksien kuten korkean savi- tai orgaanisen aineen pitoisuuden vuoksi hankala käsitellä. Kunnostuksen rahoitus
Ensisijaisesti kunnostuksen maksaa pilaantumisen aiheuttaja.
Valtion ympäristötyömäärärahoja on käytetty kunnostettaessa kunnan jätehuollolle kohtuuttomia kustannuksia aiheuttavia isännättömiä kohteita, joissa pilaantumisen aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään tai se on varaton. Vahinkotapauksissa öljynsuojarahastosta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää korvauksia kuluihin, joita aiheuttavat öljyn pilaaman isännättömän alueen puhdistaminen, puhdistustarpeen selvittäminen ja puhdistustöiden suunnittelu.
Ympäristövahinkovakuutuskeskus korvaa 1.1.1999 jälkeen pilaantuneen maaperän aiheuttamat ympäristövahingot, jos aiheuttaja on tuntematon tai toiminnan harjoittaja on varaton.
|