SY46/2008 Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila
Olli-Pekka Pietiläinen (toim.), 2008
Riina Antikainen, Maria Holmberg, Jussi Kauppila, Pirkko Kauppila, Tellervo Ketola, Päivi Korpinen, Ahti Lepistö, Liisa Lepistö, Olli-Pekka Pietiläinen, Heikki Pitkänen, Pirjo Rantanen, Seppo Rekolainen, Antti Räike, Erkki Santala, Jukka Similä, Timo Tamminen, Jussi Vuorenmaa
Suomen ympäristö 46/2008, 71 s., Suomen ympäristökeskus (SYKE).
URN:ISBN: 978-952-11-3281-0. ISBN: 978-952-11-3281-0 (PDF).
Julkaisu on saatavana myös painettuna ISBN 978-952-11-3280-3 (nid.).
Tiivistelmä
Asukasvastineluvultaan (avl) yli 10 000 kokoisilta jätevedenpuhdistamoilta johdettiin vuonna 2005 noin 9 000 tonnia typpeä Suomen pintavesiin. Tämä kattoi runsaat 12 % Suomen pintavesiin kohdistuvasta ihmisperäisestä typpikuormituksesta (75 000 t/a).
Vuonna 2005 yli 10 000 avl:n puhdistamoista (yhteensä 89 laitosta) 18 poisti typpeä vähintään 70 % teholla, mikä on yhdyskuntajätevesidirektiivin vähimmäisvaatimus tehostetusta typenpoistosta. Alle 40 % typenpoistotehoon jäi 39 puhdistamoa. Keskimääräinen typenpoistoteho oli 56 %. Parhaaseen tulokseen pääsi Helsingin Viikinmäen laitos 89 % typenpoistotehollaan.
Suomi ja Euroopan komissio kiistelevät siitä, tarvitaanko tehostettua typenpoistoa Suomessa ja missä laajuudessa. Mikäli Suomen kaikkien yli 10 000 avl:n laitosten typenpoistoteho olisi vähintään 70 %, sisä- ja rannikkovesiin yhdyskunnista johdettava typpikuormitus vähenisi runsaat 40 % (3 800 t) vuoden 2005 tasosta. Mikäli yli 70 % poistoteho vaadittaisiin vain rannikkoseudulla, yhdyskuntien typpikuormitus vähenisi vajaat 20 % v. 2005 tasosta.
Suomen suuret sisävedet ovat nykytietojen mukaan lähinnä fosforirajoitteisia, joten typenpoiston tehostaminen ei käytännössä muuttaisi niiden rehevyystilaa. Sisävesiin kohdistuvan typpikuormituksen kannalta on oleellista tietää, kuinka suuri osa typpikuormasta lopulta päätyy Itämereen. Uusimpien malliarvioiden mukaan typen pidättyminen sisävesiin on keskimäärin 35 %. Monet järvet ja erityisesti järviketjut pidättävät typpeä vielä tätä tehokkaammin.
Mallinnusarvioiden mukaan vähintään 70 % typenpoistoteho Suomen kaikilla Itämeren valuma-alueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla vähentäisi rannikkoalueiden kokonaisleväbiomassaa yleensä alle 2 % ja enimmillään noin 5 % Kymijoen edustan merialueella. Avomerellä muutos olisi alle 1 %. Sinilevien biomassoissa tapahtuisi joillakin rannikkoalueilla enimmillään 2–5 % lisäys, ja avomerellä lisäys olisi enimmillään 2 %. Typpikuormitusmuutosten vaikutukset Suomea ympäröivän Itämeren avomerialueisiin jäävät hyvin vähäiseksi, koska kuormitusmuutosten osuudet avomerialueiden ravinnevirroista ovat häviävän pieniä.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|