Valtakunnallinen jätesuunnitelma
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja ja ympäristö- ja terveyshaittoja. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi jätesuunnitelman 10.4.2008.
Suunnitelma valmisteltiin laajassa työryhmässä ja lisäksi kuultiin keskeisiä sidosryhmiä haastattelemalla, järjestämällä seminaareja sekä kyselyitä suunnitelman verkkosivuilla. Suunnitelman vaikutuksia arvioitiin teettämällä selvityksiä jätehuollon toteuttamisen vaihtoehdoista eri näkökulmista.
Jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat:
- jätteen syntymistä ehkäistään,
- jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään,
- kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään,
- turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus
Jätehuollosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pienennetään erityisesti vähentämällä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja lisäämällä kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenottoa.
Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikoille enintään 20 % jätteestä.
Jätteiden syntymistä ehkäistään materiaalitehokkuutta parantamalla
Suunnitelmaan sisältyy Suomen kansallinen jätteen synnyn ehkäisyn strategia. Suunnitelman mukaan tuotteiden materiaalitehokkuutta edistetään lisäämällä materiaalitehokkuuskriteereitä tuotestandardeihin, täytäntöönpanosäädöksiin ja ympäristömerkkeihin sekä julkisten hankintojen laatukriteereihin. Eri toimialojen materiaalitehokkuutta parannetaan valtiovallan ja teollisuuden välisillä sopimuksilla energiansäästösopimusten tapaan. Materiaalitehokkuutta yrityksissä, julkishallinnossa sekä kotitalouksissa edistetään Motivan materiaalitehokkuusyksikön toiminnalla.
Rakennusalalla pidennetään rakennuskannan käyttöikää edistämällä rakennusten suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjausrakentamista. Lainsäädäntöä tarkistettaessa selkiytetään jäteneuvonnan organisointia ja vastuita erityisesti yritysten jätteen synnyn ehkäisyneuvonnassa. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kotitalousvähennystä kestokulutushyödykkeiden korjauspalveluihin.
Kierrätystä edistetään lisäämällä uusiomateriaalien kysyntää
Tietyille uusiomateriaaleille laaditaan laatu- ja ympäristökelpoisuuskriteerit. Uusiomateriaaleja suositaan julkisessa maarakentamisessa ja jäteperäisten lannoitevalmisteiden käyttöä edistetään viherrakentamisessa sekä maataloudessa.
Selvitys jäteverotuksen uudistamisesta on käynnistynyt. Tavoitteena on poistaa nykyisen jäteveron epäkohdat ja luoda nykyisiä jätehuollon tavoitteita parhaiten edistävä ohjausmalli. Teollisuuden jätevirtojen kierrätystä voidaan vauhdittaa myös lupaehdoilla ja jätelajikohtaisella ohjeistuksella. Selvitetään keinoja, joilla voidaan edistää rakennusjätteiden vähentämistä ja kierrätystä. Yhdyskuntajätteen lajittelua tehostetaan kannustavilla jätetaksoilla.
Jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään
Biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille rajoitetaan lainsäädännöllä. Tehostetaan kaatopaikoilla syntyvän, ilmastolle haitallisen metaanin talteenottoa. Biokaasulaitosten rakentamista lannan sekä eräiden muiden jätteiden hyödyntämiseksi tuetaan. Jätteen energiahyödyntämistä lisätään, mutta samalla huolehditaan, että polttoon ei merkittävässä määrin ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä. Lupaohjauksella varmistetaan jätteen polton riittävä energiahyötysuhde.
Lisäksi jätesuunnitelmassa käsitellään jätteiden haitallisuutta, jätehuollon terveys- ja ympäristöhaittoja, jätehuollon organisointia, jäteosaamista sekä jätteiden kansainvälisiä siirtoja.
Lisätietoja
Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg, puh. 0400 143 917, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|