SY481 Esteettömyys asuntorakentamisessa

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1
suunnitteluperiaatteiden toteutuminen

Pirjo Sipiläinen, Satu Åkerblom, Heli Koivu

Suomen ympäristö 481, Rakentaminen, s. 76. Julkaisu on saatavissa vain painetussa muodossa (ISBN 952-11-0897-5).

Tiivistelmä

Vuoden 2000 alusta tuli voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Laki edellyttää, että rakennuksen tulee soveltua myös liikkumis- ja toimimiskyvyltään rajoittuneille henkilöille sen mukaan, kuin rakennuksen käyttö sitä edellyttää. Asuntosuunnittelua koskevat määräykset ovat puolestaan vuodelta 1994.

Tämän selvityksen tarkoituksena oli arvioida, soveltuuko voimassa olevien asuntosuunnittelun määräysten mukainen asuntorakentaminen liikkumis- ja toimimisesteisille. Esteettömyyttä on lähestytty useasta näkökulmasta: viranomaiskäytäntöjen, lainsäädännön, suunnitteluohjeiden, rakennuslupa-asiakirjojen tarkastelun sekä valmiiden kohteiden havainnoinnin avulla. Viranomaishaastattelut ja asuinkerrostalojen arviointi on tehty Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Pientaloja on arvioitu vuoden 2000 Tuusulan asuntomessujen yhteydessä.

Asuntosuunnittelun määräysten soveltamisen tarkastelussa on keskitytty asuintalojen hissimääräyksiin sekä liikkumisesteisille soveltumisen esittämiseen rakennuslupapiirustuksissa. Lisäksi piirustuksista on arvioitu, miten asuinrakennuksissa on toteutunut suunnitteluohjeiden mukainen liikkumis- ja toimimisesteettömyys? Valmiissa asuinrakennuskohteissa on arvioitu, toteutuuko piirustuksissa esitetty esteettömyys käytännössä?

Raportissa esitetään keskeiset asuntorakentamisen esteettömyyteen vaikuttavat tekijät. Lainsäädännön tulkinta ja suunnitteluohjeiden soveltaminen tuottaa ongelmia, koska liikkumis- ja toimimisesteisille suunnittelua koskevia määräyksiä ei ole erikseen asuntosuunnittelua varten. Asuinrakennukset eivät ole johdonmukaisesti liikkumisesteettömiä. Esteettömyys toteutuu pääasiassa vain niiden tilasuunnittelun tavoitteiden osalta, joista on selkeä määräys.