SY 9/2009 Komiat kylät pohjoisen maisemassa
Kairalan ja Luiron maisemanhoitoalueen, hoito- ja käyttösuunnitelma
Marjut Kokko, Anna Kurkela, Antti Pihkala ja Kari Tallavaara
Suomen ympäristö 9/2009, Rakennettu ympäristö, 130 sivua. ISBN 978-952-11-3407-1 (nid.), ISBN 978-952-11-3408-1 (pdf), ISSN 1238-7312 (pain.), ISSN 1796-1637 (verkkoj.).
Tiivistelmä
Kairalan ja Luiron kylät Pelkosenniemellä edustavat tyypillisiä peräpohjalaisia maatalouskyliä, joiden asutus on muodostunut jokivarteen nauhamaisesti. Taustalla siintävät tunturit ja matalammat vaarat luovat kylämaisemille komeat kehykset. Omaleimaiseksi maiseman tekevät kylien vanhat peräpohjalaiset hirsirakennukset, jotka Kairalan itäpuolta lukuun ottamatta säästyivät Lapin sodan tuhoilta. Kitisen molemmin puolin sijaitseva Kairalan kylä onkin luokiteltu valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuonna 1995 valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luirojoen varrella sijaitseva Luiron kylä on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Yli 300 vuoden kuluessa eränkäyntiin, poronhoitoon ja sittemmin karjanhoitoon perustuvat elinkeinot ovat muokanneet kylistä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Jokivarret ja kyläkeskukset ovat olleet pelto- ja laidunmaina ja niiltä on niitetty luonnonheinää karjan ravinnoksi. Maatalouden rakennemuutoksen
ja väestön ikääntymisen myötä avarat maisemat ovat kuitenkin alkaneet pensoittua.
Suunnitelma on yhdessä kyläläisten kanssa tehty kartoitus, jossa on pohdittu maiseman arvokohteita, havainnollistettu maisemassa tapahtuneita muutoksia ja inventoitu tärkeimmät hoidon tarpeessa olevat kohteet. Tämän jälkeen on pohdittu sopivia hoitotapoja ja kartoitettu taloudellisia tukimahdollisuuksia. Suunnitelman tavoitteena on innostaa asukkaita omaehtoiseen maisemanhoitoon ja kannustaa hakemaan taloudellista tukea maisemanhoitoon ja rakennusten kunnostukseen. Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja Pelkosenniemen kunta.
Kylämaisemien hoidossa kullakin maanomistajalla on lopullinen vastuu omien maidensa osalta ja maisemanhoito on luonnollisesti vapaaehtoista toimintaa. Maiseman – asuinympäristön – viihtyisyydestä huolehtiminen on kuitenkin molempien kyläyhteisöjen edun mukaista. Maisemanhoito ja vanhan rakennuskannan kunnostus tukee kylien paikallista kulttuuri-identiteettiä, virkistyskäyttöä ja matkailua.
Nyt maiseman hoito- ja käyttösuunnitelman valmistuttua on Kairalan ja Luiron kylille mahdollista perustaa luonnonsuojelulain 32 §:n mukainen maisemanhoitoalue. Virallinen asema mahdollistaa kylien tekemistä tunnetuksi ja tarjoaa mahdollisuudet kehittää luonto- ja kulttuurimatkailua. Viljelijät ja paikalliset yhdistykset voivat hakea
rahoitusta maisemanhoitoon maatalouden erityistukien kautta. Lisäksi kylien rakennusperinteen kunnossapitoon ja korjauksiin on mahdollista hakea avustusta Lapin ympäristökeskuksesta ja Museovirastosta. Maisemanhoitoalueen perustaminen ei tuo oikeusvaikutteisia lisärajoituksia maiden ja metsien käyttöön. Rakentaminen tapahtuu
edelleen maakuntakaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Metsätaloutta harjoitetaan entiseen tapaan metsälain mukaisesti.
|