Öljyn vaikutukset meriympäristöön
Öljyvahingolla on laajakantoisia seurauksia ympäristöön ja ihmisen toimintaan. Onnettomuus vaikuttaa meren ja rantojen virkistyskäyttöön, matkailuelinkeinoon, kalankasvattamoiden toimintaan, kalastajien elinkeinon harjoittamiseen sekä merivettä prosesseissaan käyttävien teollisuuslaitosten toimintaan. Öljyvahingon seuraukset näkyvät monin tavoin myös luonnossa.
| |
  |
| |
Öljyä Suomenlahdella 9.4.2006
© Rajavartiolaitos
|
Vaikka vahinko olisi tapahtunut avomerellä, voi öljyä tulla Suomenlahdella rantaan jo vuorokauden sisällä vahingon tapahtumisesta. Suurvahingon öljy riittäisi likaamaan eriasteisesti suuren osan Suomenlahden rannikosta. Tämän takia torjuntatoimet aloitetaan viipymättä. Jos öljyä ajautuu rantaan, sen poistaminen on työläämpää, vaikeampaa ja kymmenkertaisesti kalliimpaa kuin merellä. Suomenlahti on herkästi haavoittuva
Suomenlahti ja Saaristomeri ovat erityisen herkkiä alueita. Haitallisten aineiden pitoisuudet pysyvät korkeampina Suomenlahdella ja yleensä Itämeressä, koska
- vesimäärä on vähäinen;
- veden vaihtuvuus on hidasta;
- alhainen lämpötila ja talvisin jääpeite hidastavat öljyn hajoamisprosesseja, mm. haihtumista sekä
- suolaisuus ja lämpötilakerrostuneisuus estävät aineiden sekoittumisen koko vesitilavuuteen.
Öljyntorjuntaa vaikeuttavat lisäksi rikkonainen ja saarinen rannikko sekä talviaikaan pimeys, kylmyys ja jää.
Vuodenaika vaikuttaa suuresti onnettomuuden seurauksiin. Talvella ja keväällä tapahtuneet öljyonnettomuudet ovat kaikkein tuhoisimpia. Keväällä tapahtunut öljyvahinko heijastuu koko ekosysteemin toimintaan vaikuttaen eliöiden elinympäristöön ja häiritsemällä lisääntymistä.
 |
|
Nauvon rantamaisemaa, Kuva: Seppo Knuuttila, SYKE
|
Öljy on haitallista kaikille lajeille
Niukkalajinen eläin- ja kasvikunta on erittäin herkkä elinympäristöönsä kohdistuville muutoksille. Valtameriin verrattuna Itämeren ravintoketjut ovat yksinkertaisia.
Öljyperäiset hiilivedyt joutuvat eliöihin ravinnon mukana tai rasvaliukoisina yhdisteinä suoraan pintakudoksien läpi. Öljyn sisältämillä myrkyllisillä yhdisteillä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia, sillä osa niistä rikastuu ravintoketjussa.
Öljyn vaikutuksesta esimerkiksi kasviplankton varjostuu ja solut kuolevat. Mikroskooppisten pienten levien kuolema vaikeuttaa mm. eläinplanktonin ravinnon saatavuutta. Mahdolliset muutokset eläinplanktonin määrässä heijastuvat ravintoketjun seuraavilla tasoilla, kuten kalakannoissa. Öljyn vaikutukset kasvi- ja eläinplanktoniin eivät ole kuitenkaan pitkäkestoisia, koska niiden uusiutuminen on nopeaa.
Öljyn rengasrakenteisten PAH-yhdisteiden joukossa ovat öljyn myrkyllisimmät komponentit, jotka voivat painua meren pohjaan ja sedimentoitua. Jos öljylautta hajotessaan painuu pohjaan, on pohjaeliöstö vaarassa myrkyttyä. Pohjaeläinyhteisöjen toipuminen on hidasta: palautuminen vie vähintään viisi vuotta, todennäköisemmin jopa kauemmin.
Öljyllä on vaikutuksia myös merikasvillisuuteen. Leviin ja rannan kookkaisiin kasveihin öljy menee suoraan sisään soluseinän ja ilmarakojen kautta. Rantavyöhykkeen suurkasvillisuuden kuollessa useiden lajien elinpaikka katoaa.
 |
|
Kilkki on pohjaeläinyhteisön jäsen. Kuva: Paula Väänänen, SYKE.
|
Kaloille öljy aiheuttaa suomu, kidus- ja aivovaurioita. Öljy vaikuttaa kaloihin myös häiriintyneen ravintoketjun kautta. Aikuiset kalat osaavat väistää öljylauttaa, mutta kuturantojen pilaannuttua kalapopulaatiot pienenevät. Taloudellisesti merkittävien kalojen kuten silakan kutuaika on toukokuussa. Mikäli öljy ajautuu suoraan kudun päälle, se tuhoutuu. Kutupaikkojen elpyminen vie kauan, joten vaikutukset kalakantoihin voivat olla pitkäkestoisia.
Erityisen haitallista on öljyn sotkeutuminen hengityspintoihin, mikä aiheuttaa tukehtumisvaaran. Krooniset öljyaltistukset saattavat aiheuttaa eliöissä solu- ja kudosmuutoksia, jolloin niistä voi kehittyä syöpäkasvaimia. Öljyn vaikutukset lintuihin
| |
 |
| |
Kuva: Markku Mikkola-Roos, SYKE
|
Öljyvahingon tapahtuessa ovat seuraukset useimmiten erittäin haitalliset. Linnut ja hylkeet tahriintuvat ja herkkä saaristoluonto kärsii öljyn ajautuessa rantaan. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu, jos onnettomuus tapahtuu lintujen kevät- tai syysmuuton aikaan, jolloin vesilinnut ovat kerääntyneet ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueille.
Yleisimmät vaarat, jotka öljyyntyneitä lintuja kohtaavat ovat lentokyvyttömyys, stressi, hypotermia, nestevajaus, nälkiintyminen sekä veren punasolujen hajoaminen. Muita ongelmia ovat silmien ja ihon eriasteiset ärsytystilat ja tulehdukset sekä maksan ja munuaisten vajaatoiminnot.
Vesilinnuille on elintärkeätä, että ihon rasvakerros ja höyhenpeite ovat kunnossa. Ne toimivat ihon pinnalla eristävinä kerroksina ja estävät kylmettymisen. Suurin uhka öljyyntyneelle linnulle onkin paleltuminen. Pahasti öljyyntyneet linnut eivät kykene myöskään lentämään tai sukeltamaan eivätkä hankkimaan ravintoa. Vähitellen ne menehtyvät kylmään ja nälkään. Linnuille on tyypillistä pitää höyhenpeite kunnossa sukimalla sitä nokalla, jolloin öljy leviää myös kehon puhtaille alueille, esimerkiksi hengitys- ja ruoansulatuselimiin.
Meri- ja rannikkoluonnon palautumisaika vaihtelee mm. rantojen avoimuudesta, rantatyypistä ja aallokosta riippuen. Toipuminen voi kestää viikoista vuosiin.
Öljyonnettomuuksien pitkäaikaisvaikutusten tutkimista vaikeuttaa usein riittävän tausta-aineiston puute sekä eliöpopulaatioita ja -yhteisöjä normaalisti säätelevät, kannanvaihteluita aiheuttavat ympäristötekijät. Öljyn laatu vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin
Mereen päässeen öljyn laatu vaikuttaa myös onnettomuuden seurauksiin. Öljytankkereissa kuljetetaan raakaöljyä, kevyitä öljytuotteita ja raskasöljytuotteita. Suurten alusten polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä, kaikilla aluksilla on lisäksi jonkin verran kevyitä öljytuotteita. Raakaöljy leviää nopeasti meren pinnalle
Raakaöljyn koostumus ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Raakaöljystä jalostetaan kevyitä öljytuotteita kuten bensiiniä ja dieseliä. Jalostusprosessin tislausjäännösöljyä kutsutaan raskaaksi polttoöljyksi.
Meriympäristöön päässyt raakaöljy leviää nopeasti meren pinnalle ja siitä haihtuu heti mereen joutumisen jälkeen kevyitä ainesosia. Raakaöljy on ns. pysyvää öljyä, eli kun kevyimmät osaset ovat haihtuneet, öljyn osia ei enää merkittävästi haihdu tai sekoitu vesimassaan. Koska raakaöljyssä on sekä kevyitä että raskaita öljyn osia, sen vaikutukset meriympäristöön ovat yhdistelmä kevyiden öljytuotteiden ja raskaan polttoöljyn ominaisuuksista.
Raakaöljy muodostaa usein vesi-öljyemulsion, jolloin öljyyn sekoittuu vettä pieninä pisaroina. Tämän prosessin seurauksena syntyvän emulsion tilavuus voi olla jopa nelinkertainen alkuperäiseen öljyn tilavuuteen verrattuna.
 |
|
Öljyntorjuntapuomeja talvikäytössä.
Kuva: öljyntorjunta-alus Halli
|
Raskas polttoöljy hajoaa ympäristössä hitaasti
Raskasta öljyä syntyy sivutuotteena, kun raakaöljystä jalostetaan kevyitä öljytuotteita. Raskasta polttoöljyä käytetään voimalaitosten ja laivojen polttoaineena. Aluksen omaa polttoainetta kutsutaan myös nimellä "bunkkeri". Raskas polttoöljy on mustaa, kuumennettuna juoksevaa nestettä, joka jäähtyessään jähmettyy jäykkäliikkeiseksi. Sitä kuljetetaan ja varastoidaan lämmitettynä.
Meriympäristöön joutunut raskas polttoöljy jähmettyy ja on haihtumatonta. Raskaiden öljyjen ominaisuuksissa on eroja, ja jotkin niistä ovat vettä raskaampia. Mikäli öljy on vettä raskaampaa, se vajoaa vedenpinnan alle, jolloin sen havaitseminen vaikeutuu. Tuuli ei suoraan vaikuta pinnan alla olevan öljyn kulkeutumiseen, vaan meren virtaukset kuljettavat päästöä.
Syvälle vajonneen öljyn kerääminen on vaikeaa, sillä puomeilla pystytään rajaamaan ainoastaan suhteellisen lähellä pintaa olevan öljyn leviämistä. Useat öljynkeräysalusten laitteet soveltuvat vain melko lähellä meren pintaa olevan öljyn keräämiseen. Raskas polttoöljy muodostaa usein öljykakkuja, jotka ulottuvat meren pinnasta kymmenien senttien syvyyteen. Tahmea ja jäykkä raskas polttoöljy aiheuttaa lisähaasteita öljyntorjuntaan, sillä esimerkiksi kaluston putkia pitää lämmittää, jotta ne eivät tukkeudu.
Raskas polttoöljy on ympäristössä hyvin pysyvää, jotkut sen aineosista ovat jopa hajoamattomia. Raskas polttoöljy ja muut raskaat öljytuotteet eivät juurikaan imeydy maaperään. Kevyet öljytuotteet haihtuvat joutuessaan mereen
Kevyitä öljytuotteita kuten bensiiniä, dieseliä ja kevyitä polttoöljyjä käytetään lämmityspolttoaineena, moottorien polttoaineena sekä voiteluaineina.
Kevyet öljytuotteet haihtuvat mereen joutuessaan. Haihtumisaika riippuu mm. öljyn tyypistä sekä vallitsevasta tuulesta, aallokosta ja lämpötilasta. Kevyet öljytuotteet haihtuvat meren pinnalta alle vuorokaudessa tai jopa vain muutamien tuntien kuluttua päästöstä.
Kevyet öljytuotteet ovat vesiluonnolle kaikkein myrkyllisimpiä.
Jos kevyttä öljytuotetta pääsee vettä hyvin läpäisevään maaperään, se imeytyy nopeasti maa-ainekseen.
Taustatietoa (pdf):
Lisätietoja
- erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 7609232, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Öljyntorjunta:
- yli-insinööri Kalervo Jolma, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 444686, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linnut:
- vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun
|