Miten rehevöityneen rannan saisi kuntoon?

En tiedä, miten lähtisin etenemään, mutta toivoisin neuvojanne. Kesäpaikkamme muutenkin matala ranta on viimeisten 10 vuoden aikana rehevöitynyt ja täyttynyt kaislalla. Ennen vuotta 1977 ranta oli ruopattu ja on toiminut tähän saakka perheemme uimarantana. Veden pitäisi päästä vaihtumaan, jotta uimakelpoisuus säilyisi. Onko kaislikon niittäminen ratkaisu (ei enää käsipelillä)? Vai pitäisikö ruopata uudelleen? Jään odottamaan neuvojanne.

Olette tiedustelleet umpeen kasvaneen rannan kunnostamisesta. Niittoon ja sen vaikutukseen kasvun hillitsijänä vaikuttaa moni seikka, muun muassa kasvilaji. Niitto tuleekin toteuttaa useana vuonna peräkkäin, jotta sen vaikutus olisi pysyvämpi.

Ruoppaus on usein hyvä vaihtoehto, jos työ suunnitellaan ammattitaidolla ja hyvin. Lisäksi luontoarvot pitää ottaa huomioon. Ruoppaamalla poistuu
järvestä myös kasvien juuret. Ruoppaus on kertatoimenpide ja sen vaikutukset ovat pitempiaikaiset kuin niiton. Pirkanmaan ympäristökeskuksella on ohjeet niiton ja ruoppauksen toteuttamista varten. Vähäistä suurmpi työ pitää ilmoittaa kuukautta ennen vesialueen omistajalle ja ympäristökeskukselle. Pienetkin työt on aina syytä ilmoittaa naapureille.

Antamissaan lausunnoissa ja kannanotoissa ympäristökeskus katsoo/selvittää hankkeen tapauskohtaisesti. Hankkeen laajuudesta, vaikutuksista sekä sijainnista saattaa seurata erityissuosituksia tai kehoitus hakea toimenpiteelle lupa ympäristölupavirastosta. Toivon voivani auttaa ja opastaa teitä viihtymään lomapaikassanne, kunhan saan kartan, johon on merkitty kesäpaikkanne sijainti.

Insinööri Hannu Arvonen,
Pirkanmaan ympäristökeskus

Kiitos saamastani postista. Olemme molempien naapurien kanssa pohtineet mahdollisia toimenpiteitä, joten olemme kaikki kiinnostuneita
saamistamme neuvoista. Olemme käsipelin niittäneet kortetta, mutta viime kevät toi jostain syystä rantaamme valtavat määrät lumpeen ja ulpukan juurakoita, joita korjasimme pois isot määrät. Ruoppaus olisi todella pysyvämpi vaihtoehto kuin niittäminen, joka voisi tulla kyseeseen jos lähiseudulta löytyy koneellista apua. Kysyisinkin kumpaankin menetelmään käytännön neuvoja.

Mökkirantanne kasvi on korte, joka voidaan niittää. Niitto tulee tehdä kolmena vuonna peräkkäin, jotta tuloksia saataisiin. Niitetty kasvi on ehdottomasti poistettava järvestä.

Vesilain mukaan vähäisen ruoppauksen/niiton saa tehdä ilman lupaa. Kohteliasta ja viisasta on kuitenkin keskustella asiasta rajanaapureiden ja osakaskunnan kanssa.

Voitte tehdä vähäistä suurempaa työtä koskevan ilmoituksen lomakkeella Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Työ on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle, vesiluonnolle ja vesistön käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruopattavan/niitettävän alueen rajaus olisi syytä olla mahdollisimman luonteva eikä kaavamainen. Niittoa ei suositella tehtäväksi 15.4.-31.7. välisenä aikana eikä ruoppauksia 1.4.-30.8. välisenä aikana. Ruoppausmassat on sijoitettava maa-alueelle siten, ettei niistä aiheudu vesialueen samentumista tulvan, aallokon eikä sateen aikana.

Insinööri Hannu Arvonen,
Pirkanmaan ympäristökeskus