Pilaantuneilla alueilla tehdyt kunnostukset

Kunnostushankkeiden määrä

Suomessa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kunnostettu lähes 4 000 pilaantunutta maa-aluetta. Vuosittain annetaan noin kolmesataa pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvää hallintopäätöstä. Vuonna 2010 annettiin yhteensä 250 kunnostuspäätöstä.

Kunnostuspäätösten lukumäärät 1986 - 2010
Kuva 1. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätösten lukumäärät vuosina 1986-2010. Klikkaamalla kuvaa saat suuremman kuvan.

Kunnostamisen syy

Yleisin syy pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseen on maankäytön muutos. Muita syitä ovat usein myös ympäristö- ja terveysriskit, alueella toteutettavat kaivu- ja rakennustyöt sekä kuuluminen SOILI-ohjelmaan (maaperän kunnostusohjelma, jossa kunnostetaan käytöstä poistettujen huolto- ja jakeluasemien maaperää ja pohjavettä). 

Kuva 2. Vireillepanon syy pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätöksissä v. 2008.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusmenetelmät

Pilaantuneiden maa-alueiden yleisin kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois muualla käsiteltäväksi. Vuonna 2008 peräti 91 prosentissa kohteista kunnostus esitettiin toteutettavaksi massanvaihtona. Tämän lisäksi 4 prosentissa kohteista kunnostusmenetelmäksi esitettiin osittaista massanvaihtoa yhdessä jonkun muun menetelmän kanssa. Muita menetelmiä yksittäisissä kohteissa käytettyjä menetelmiä ovat mm. pilaantuneen maa-aineksen eristys, kemiallinen hapetus, luontainen puhdistus (monitorointi) ja haihtuvien yhdisteiden huokosilmapuhdistus.

Kaivettujen pilaantuneiden maamassojen käsittely

Kaivettuja pilaantuneita maamassoja syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia. Puhdistettavalla alueella paikan päällä tapahtuva maamassojen käsittely (in situ -menetelmät) ei sisälly tähän määrään.

Yleisimmin maa-ainekset ovat pilaantuneet öljyhiilivedyillä tai ne ovat sekapilaantuneita eli useammalla kuin yhdellä haitta-aineella pilaantuneita.

Noin puolet kaivetuista massoista ohjautuu kaatopaikoille käytettäväksi sellaisenaan kaatopaikan peitemaina tai rakenteissa. Yleensä on kyse lievästi pilaantuneista maa-aineksista, jotka eivät edellytä muuta käsittelyä. Yleisiä käsittelymenetelmiä ovat kompostointi ja kiinteytys (haitta-aineen sitominen maa-ainekseen) tai stabilointi (haitta-aineen vähemmän haitalliseen muotoon). Massoille voidaan myös käyttää huokoskaasu- tai alipainekäsittelyä (imetään maasta haihtuvia yhdisteitä) tai ne voidaan käsitellä termisesti (poltto) tai pestä.

Pilaantuneiden maa-ainesten sijoittaminen ja hyötykäyttö

Vastaanotettujen pilaantuneiden maa-ainesten hyötykäyttöaste on korkea (84 % v. 2006). Valtaosa käytetään hyödyksi kaatopaikkojen peitemaina joko ilman käsittelyä tai käsittelyn jälkeen. Pilaantuneita massoja stabiloidaan myös kaatopaikkojen rakenteisiin ja kenttiin. Lähes viidennes massoista käytetään lakkautettujen kaatopaikkojen sulkemiseen.

Hyötykäytön ulkopuolelle jäävät kaatopaikoille loppusijoitetut ja täyttöön eristetyt massat, joita vuonna 2006 oli 4,5 % vastaanotetuista pilaantuneista maamassoista.