Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
Verkkopalvelu-uudistuksen takia osa linkeistämme eivät valitettavasti toimi toistaiseksi.
AJANKOHTAISTA
Julkaisuja
Öljyvahinkojen seurauksena mereen päässyt öljy aiheuttaa eliöissä ja elottomassa ympäristössä välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Tämä julkaisu on ensimmäinen kansallinen, yhtenäinen toimintasuunnitelma laajamittaisia öljyvahinkotilanteita varten. Raportissa tutkijoista, asiantuntijoista ja viranomaisista koostuva työryhmä on koonnut yhteen olennaisen nykytiedon öljyn meriekologisista vaikutuksista, tutkimuksesta ja näytteenotosta sekä jakaa selkeästi vastuualueet tutkimuksen toimintaketjussa. Tarkastelun kohteena ovat mineraaliöljyjen aiheuttamat vaikutukset.
"Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa - torjunnan järjestäminen, johtaminen ja viestintä" -raportti on julkaistu. Suunnitelma sisältää kuvauksen isojen alusöljyvahinkojen torjuntaan osallistuvista tahoista ja niiden vastuulla olevista torjuntatoimista ja -resursseista, keskeisestä lainsäädännöstäja sopimuksista, päivystys- ja hälytysjärjestelmistä, tiedonkulusta ja viestinnästä, kustannuksista ja kustannusten korvaamisesta sekä suuronnettomuuden torjuntaoperaatiosta sen eri vaiheissa.
Öljyntorjuntaveneen hankintaohje on laadittu öljyntorjuntaveneen hankintatyön avuksi sillä ajatuksella, että uudet veneet vastaisivat öljyntorjunnan tarpeita myös tulevaisuudessa ja että hankinnat tulisivat teknisesti ja taloudellisesti hyvin suoritetuiksi. Ohje kannustaa uusien ratkaisujen kehittämisen edistämiseen ja käyttöönottoon öljyntorjuntaveneissä. Hankintaohjeessa käsitellään ensiksi veneiden kuljetustehtävän ja käyttöolosuhteiden mukaista teknistä luokitusta ja toiseksi hankintamenettelyä sekä esitetään elinkaariajattelun periaatteita. Tämä hankintaohje korvaa vuonna 2000 julkaistun Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöoppaan nro 78 "Öljyntorjuntaveneen hankintaopas".
Valmisteilla olevia opas- ja ohjeluonnoksia
Lainsäädäntö
Suomessa vuosittain noin 2 000 öljyvahinkoa
Suomessa tapahtuu vuosittain lähinnä maa-alueilla noin 2 000 öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa ympäristöön pääsee vain pieniä määriä öljyä. Suomen ympäristökeskuksen päivystäjälle ilmoitetaan vakavammista tapauksista, joita on vuodessa noin 100 kpl.
Suomessa noudatetaan "likaaja maksaa" -periaatetta, eli vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan torjuntakustannukset ja aiheutuneet vahingot. Öljyntorjuntatoimia ja niihin varautumista varten on olemassa erityinen öljysuojarahasto, joka huolehtii öljyvahinkojen torjuntakustannusten korvaamisesta silloin, kun vahingon aiheuttaja on tuntematon tai ei kykene korvaamaan aiheutuneita kustannuksia. Varat öljysuojarahastoon kerätään perimällä maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta öljystä öljysuojamaksua.
Torjuntaviranomaiset
Öljyvahinkojen torjuntalain mukaan torjuntaviranomaisia ovat:
- Suomen ympäristökeskus ja sen asettama torjuntatöiden johtaja alusöljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa;
- Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ryhdyttyään alusöljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjuntaan;
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus öljyvahinkojen torjunnassa;
- alueen pelastustoimen pelastusviranomainen ja torjuntatöitä johtava muu pelastuslain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja öljyvahinkojen torjunnassa; sekä
- kunta jälkitorjunnassa.
Torjuntaviranomaisten on alusöljy- tai aluskemikaalivahingon havaittuaan tai sellaisesta tiedon saatuaan ryhdyttävä pikaisesti valmiutensa edellyttämiin torjuntatoimiin, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista.
Eri viranomaisten välinen vastuunjako
Ympäristöministeriölle kuuluu öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ja alan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. Se huolehtii myös riittävän valtakunnallisen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta.
Suomen ympäristökeskus vastaa alusöljyvahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä.
Jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella taikka jos vahinko tai sen vaara on niin suuri, ettei alueen pelastustointa kohtuudella voida vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, tai jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan.
Suomen ympäristökeskus vastaa torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos aluskemikaalivahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa toimialueensa pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmat. Se antaa myös tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntija-apua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa.
Alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan siten kuin jäljempänä säädetään.
Alueen pelastustoimen on pyydettäessä osallistuttava aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista
Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan
Muut viranomaiset (Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) osallistuvat alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan. Rajavartiolaitos osallistuu kuitenkin vain merialueella tapahtuvien vahinkojen torjuntaan.
Ympäristövahingoista ilmoittaminen
Merellä tapahtuneesta tai havaitusta ympäristövahingosta tulee ilmoittaa meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle, hätäkeskukselle tai VTS-viranomaiselle. Nämä ilmoittavat tilanteesta edelleen Suomen ympäristökeskuksen päivystäjälle.
Maa-alueen tai sisävesien ympäristövahingosta tulee ilmoittaa hätäkeskukseen, joka ilmoittaa tilanteesta edelleen pelastuslaitokselle sekä tarvittaessa Suomen ympäristökeskuksen päivystäjälle.
|