Hyvinvointimme perustuu luontoon

YK on nimennyt kuluvan vuoden kansainväliseksi biodiversiteettivuodeksi. Teemavuoden avulla halutaan lisätä ihmisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden tärkeästä roolista hyvinvoinnin perustana ja aktivoida päättäjiä tehokkaampaan monimuotoisuuden suojeluun. Suomessa luonnonsuojelulla on kansalaisten vahva tuki. Toisaalta emme tunnu kantavan riittävää huolta luontomme nykytilasta ja kehityksestä. EU:n parin vuoden takaisen mielipidemittauksen mukaan vain kymmenen prosenttia suomalaisista pitää Suomen luonnon monimuotoisuuden vähenemistä vakavana ongelmana. 

Yleensä EU-maissa monimuotoisuuden vähenemistä pidetään uhkana laajemmin: keskimäärin 43 prosenttia kansalaisista pitää oman maansa biodiversiteetin vähenemistä vakavana ongelmana. Suomalaiset eivät ole maailmanlaajuisestakaan luonnon köyhtymisestä yhtä huolestuneita kuin muut EU-kansalaiset. 

Eurooppalaisten enemmistö katsoo, että EU:lla on moraalinen velvoite pysäyttää luonnon köyhtyminen, koska kansalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu riippuvat luonnosta. Hieman pienemmän joukon mukaan luonnon monimuotoisuuden suojelu on tärkeää, koska biodiversiteetti on korvaamattoman tärkeä ravinnon sekä poltto- ja lääkeaineiden tuotannolle. Asiantuntijat ovat laskeneet, että mikäli biodiversiteetin köyhtyminen jatkuu nykyvauhdilla vuoteen 2050 asti, niin maailman bruttokansantuote heikkenee 7 prosenttia vuodessa. 

Jokaisella on vastuu luonnosta 

Suomella on luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia vuosille 2006–16. Sen tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja vakiinnuttaa luonnon tilan suotuisa kehitys. Strategian toimintaohjelma kattaa eri hallinnonalat, ja siinä on yksilöity kaikkiaan 110 toimenpidettä. 

Suomi on harvoja maita – jollei ainut – joissa vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä on kirjattu myös perustuslakiin. Vastuu luonnosta on meillä jokaisella. 

Luonnon suurimpia uhkia ovat tehokkaan maankäytön aiheuttama elinympäristöjen häviäminen, ilmastonmuutos ja alkuperäisiä eliölajeja uhkaavat vieraslajit. Maamme luontotyypeistä noin puolet on arvioitu uhanalaisiksi. 

Tärkein työkalu metsien luonnon monimuotoisuuden suojeluun on vuoteen 2016 ulottuva Etelä-Suomen metsien toiminta- ja rahoitusohjelma, METSO. Sen rahoitus kolminkertaistuu kuluvana vuonna. Tämä mahdollistaa ympäristöministeriön laskelmien mukaan noin 5 000 luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsähehtaarin suojelun yhteistyössä maanomistajien kanssa. 

Tutkimusta laajennettava uusiin aiheisiin 

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tutkimustiedon tarve on vuosien varrella vain lisääntynyt. Toisaalta tiedämme nyt paremmin kuinka tutkimusta tulisi kohdentaa. 

Uutta tietoa tarvitaan esimerkiksi bioenergiasta ja muuntogeenisten organismien ympäristövaikutuksista. Myös luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen suhdetta on tarpeen selvittää lisää. Tarvitaan esimerkiksi tietoa siitä, miten luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyyttä voitaisiin parantaa niin, että lajien liikkuminen ja elinmahdollisuudet paranisivat. 

Lisäksi tutkimustietoa tarvitaan haitallisten vieraslajien torjunnasta ja luonnon kannalta kestävästä maankäytöstä. Luonnonvarapolitiikan vaikuttavuutta pitäisi tutkia lisää, esimerkiksi selvittää maatalouden tukijärjestelmien ja METSO-ohjelman tehokkuutta luonnon monimuotoisuuden kannalta. 

Uusi tutkimusalue on luonnon ihmiselle tuottamat ekosysteemipalvelut. Niiden taloudellinen arvo on noussut erityisen huomion kohteeksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta mielenkiintoisia ovat myös monimuotoisuuden ja ekosysteemiprosessien, kuten hiilenkierron, vuorovaikutukset. Myös siitä, missä määrin ekosysteemipalvelujen tuotanto, ekosysteemiprosessit ja ekosysteemien vakaus perustuvat luonnon monimuotoisuuteen, tiedetään vielä liian vähän. 

Indikaattorit julkaistaan tänä vuonna 

Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa kuvaava ja sen valtakunnallista seurantaa palveleva indikaattorikokoelma avataan internetiin helmikuussa. Vuoden lopussa julkaistaan Suomen uhanalaisten lajien luettelon, punaisen kirjan, päivitys. 

Teemavuotena ympäristöhallinto satsaa Suomen uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseen ja Itämeren vedenalaisen luonnon suojeluarvojen selvittämiseen. Lisäksi hallinto valmistelee EU:lle raporttia luontodirektiivin toimeenpanosta. 

Maa- ja metsätalousministeriö julkistaa tänä vuonna kansallisen suo- ja turvemaastrategian sekä kansallisen vieraslajistrategian.

 Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat perustaneet luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän. Sen avulla voidaan jatkossa käynnistää tutkimuslaitosten yhteisiä monitieteisiä tutkimushankkeita ja ympäristön tilan seurantoja aiempaa joustavammin. 

Viestintä keskeisessä roolissa 

Vaikka luonnon köyhtymisestä on puhuttu pitkään, se ei ole saanut vastaavaa julkisuutta tai poliittista painoarvoa kuin ilmastonmuutos. Suomen ensimmäisen, vuosien 1997–2005 biodiversiteettiohjelman toteutusta seurannut työryhmä suosittelikin, että kansallisen luonnonsuojelupolitiikan ja toimintaohjelman yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä tulisi lisätä välittämällä kansalaisille tietoa, joka auttaa ymmärtämään biodiversiteetin ylläpidon ekologisia perusteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä. 

Ympäristöministeriö asetti tätä tarkoitusta varten viestintätyöryhmän. Ryhmä laati viime vuoden lopussa viestintäohjelman, jonka tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta kansallisesta biodiversiteettistrategiasta ja sitä tukevasta toimintaohjelmasta. Viestintäryhmässä on edustajia kuudesta ministeriöstä, SYKEstä, Metsähallituksen luontopalveluista ja Yleisradiosta. 

Luonnon monimuotoisuuden viestintäohjelma pyrkii lisäämään ymmärrystä luonnon suojelun ja kestävän käytön merkityksestä ja hyödyistä kansantaloudelle, elinkeinoelämälle ja yksityisille ihmisille. Lisäksi kerrotaan ongelmista, joita aiheutuu, jos luontoa ei suojella. Vuoden aikana julkaistaan Luonnon kirjo -uutiskirjettä. Internetiin kootaan tapahtumakalenteri teemavuoteen liittyvistä tapahtumista.

Luonnonsuojelua on tehostettava 

YK asetti vuonna 2002 tavoitteen hidastaa merkittävästi luonnon köyhtymistä maailmanlaajuisesti vuoteen 2010 mennessä. EU:n vastaava tavoite oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen yhteisön alueella vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteita ei ole saavutettu.

Uutta maailmanlaajuista ja eurooppalaista biodiversiteettipolitiikkaa tullaan muotoilemaan tänä vuonna. Maaliskuussa Eurooppa-neuvosto julkistaa päätelmänsä uusista 2010+ -biodiversiteettitavoitteista ja syyskuussa YK:n erityisistunto käsittelee uutta 2010+ -biodiversiteettivisiota. Lopullinen päätös uusista kansainvälisistä tavoitteista tehdään Japanin Nagoyassa 18.–29. lokakuuta YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten kokouksessa. YK:n teemavuoden tulisi havahduttaa päättäjät nykyistä tehokkaampaan biodiversiteetin suojeluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä tätä tukevaan politiikkaan. 

Sivun alkuun