Otsonikerrosta heikentävät aineet

Otsonikerrosta heikentävät aineet sisältävät joko klooria tai bromia. Koska aineet ovat haihtuvia ja hyvin stabiileja, ne pääsevät hajoamatta stratosfääriin asti. Reagoimattomuutensa vuoksi ne ovat valtaosin turvallisia maanpäälliselle ympäristölle ja ihmiselle, mistä syystä niillä oli paljon käyttökohteita ennen rajoitusten voimaantuloa.

Alla mainituilla aineilla on erilainen kyky tuhota otsonia. Tätä vaikutusta kuvataan ODP-kertoimella (ozone depleting potential)

Ensimmäiset CFC-yhdisteet (täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) tulivat markkinoille 1950-luvulla. Niitä on käytetty aerosolien ponneaineena, kylmäaineena, vaahtomuovien tuotannossa, kuivapesussa, rasvanpoistossa sekä laboratorioanalyyseissä. Eniten käytettyjen CFC-yhdisteiden ODP-kerroin on 1. Uuden otsoniasetuksen mukaan CFC-yhdisteitä tai muita otsonikehää tuhoavia aineita saa käyttää enää vain välttämättömiin analyysi- ja laboratoriokäyttöihin, prosessireagensseiksi ja joihinkin raaka-ainekäyttöihin  poikkeustapauksissa luvanvaraisesti. Aineita ei pääsääntöisesti saa tuottaa, saattaa markkinoille, tuoda tai viedä.

Haloneita (täysin halogenoituja bromia, klooria ja fluoria sisältäviä yhdisteitä) on käytetty sammutusaineena sekä käsisammuttimissa että kiinteissä sammutuslaitoksissa. Halonit tuhoavat otsonikerrosta kaikkein tehokkaimmin, niiden otsonia tuhoava kerroin on välillä 3 - 10. Halonien käyttö Suomessa on kielletty lukuun ottamatta tiettyjä käyttökohteita, joissa korvaavia vaihtoehtoja ei voida turvallisuutta vaarantamatta käyttää. Näiden nk. kriittisten käyttöjen lopettamispäivämääriä ollaan aikaistamassa.

Hiilitetrakloridia (ODP-kerroin 1,1) ja 1,1,1-trikloorietaania (ODP-kerroin 0,1) on käytetty liuottimena ja laboratorioanalyyseissä. Molempien käyttö on rajattu sellaisiin laboratorioanalyyseihin, joihin ei ole korvaavaa ainetta.

Metyylibromidi on myrkyllinen kaasu jota käytetään tuholaistorjuntaan kaasuttamalla peltomaita ja kasveja sekä kuljetuksen ja karanteenin aikaiseen elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kaasutukseen. Lisäksi sitä käytetään museoesineiden ja historiallisten rakennusten tuholaistorjuntaan. Suomessa metyylibromidia käytettiin jauhomyllyjen kaasutukseen, mutta käyttö on kielletty v. 1999 alusta. Metyylibromidin ODP-kerroin on 0,6.

CFC-yhdisteiden käytön rajoittamisen jälkeen niiden tilalla alettiin käyttää osittain halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä (HCFC-yhdisteitä). Näiden otsonikerrosta tuhoava kerroin vaihtelee, keskimäärin se on noin kymmenesosa CFC-yhdisteiden kertoimesta. HCFC-yhdisteitä on käytetty pääasiassa vaahtomuovien valmistuksessa ja kylmäaineena. Uuden otsoniasetuksen, jota alettiin soveltaa käytäntöön vuoden 2010 alusta,  myötä HCFC-aineista ollaan luopumassa. Niiden käyttö uusien tuotteiden valmistuksessa on Suomessa kielletty. Jäähdytys- ja ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden HCFC-aineita saa käyttää vuoden 2014 loppuun asti, mutta aineiden tulee olla kierrätettyjä saman omistajan laitoksista tai regeneroituja. Neitseellisiä HCFC-aineita ei saa käyttää eikä tuoda maahan tähän tarkoitukseen. Kielto astui voimaan uuden otsoniasetuksen myötä 1.1.2010.

Bromikloorimetaania on käytetty liuottimena ja sammutusaineena. Sen valmistus ja käyttö kiellettiin 2002 sekä kehitysmaissa että teollisuusmaissa. Bromikloorimetaania ei ole käytetty Suomessa.