Sisäinen huijari

Haastattelija pysäyttää minut kadulla: "Uskotko, että ilmasto on lämpenemässä?"

Riippuuko vastaukseni siitä, millainen säätila tuona päivänä on? Vaikuttavatko lähimenneisyyden säät vastaukseeni?

Suomessa asiaa ei liene tutkittu. Katsotaanpa siis, miten sääherkkiä amerikkalaisten vastaukset ovat olleet.

Keskimäärin vajaa puolet amerikkalaisista on huolestuneita tai hyvin huolestuneita ilmaston lämpenemisestä. Näihin ryhmiin kuuluvia oli viisi vuotta sitten selvästi nykyistä enemmän. Tuoreissa tutkimuksissa noin viidennes torjuu väitteen kokonaan tai lähes kokonaan. Tämän mielipiteen osuus kasvaa, jos vastaaja on mies, valkoihoinen, republikaani tai töissä yksityisellä sektorilla.

Michiganin yliopiston tutkijat Jonathon Schuldt ja Norbert Schwarz testasivat kolmen säämuuttujan vaikutusta lämpenemistä koskeviin vastauksiin. Kyselypäivän lämpötila tai sen poikkeama pitkän jakson keskiarvosta eivät juurikaan vaikuttaneet. Jos päivä sitä vastoin oli vähintään 5 °F eli noin 3 °C lämpimämpi kuin edellinen päivä, usko lämpenemiseen kasvoi merkitsevästi. Näin kävi kuitenkin vain republikaaneille, ei muita puoluekantaa edustaville.

Washingtonin yliopiston tutkijan Jeff Joiremanin vetämä tiimi paneutui asiaan laajasti – ihmisen "sisäinen huijari" pyrittiin kaivamaan esiin monipuolisen työkalupakin avulla.

Ensin testattiin kyselypäivän lämpötilan vaikutusta. Nyt löytyi riippuvuus: lämpötilan noustessa huolestuminen kasvoi. Näin kävi kuitenkin vain, kun siirryttiin kylmistä lukemista noin +25 °C paikkeille, ei enää siitä ylöspäin. Tutkijat epäilivät, että sisäinen huijari ryhtyi hellesäässä varoittamaan vastaajia – "minä en ole helteen manipuloitavissa".

Sitten Joiremanin tiimi jakoi vastaajat kahteen ryhmään. Kumpikin sai täytettäväkseen yksinkertaisen ristisanatehtävän. Ensimmäisen ryhmän ristikkoon tuli lämpöön liittyviä sanoja: keittää, polttaa, hiki, aurinkoinen, päiväntasaaja. Kakkosryhmällä tällaisia sanoja ei ollut.

Tämä heuristinen manipulointi onnistui. Ykkösryhmän jäsenet ennakoivat maapallon lämpenevän merkitsevästi enemmän kuin kakkosryhmäläiset. Muissakin vastauksissa he painottivat ympäristöarvoja enemmän kuin kuumilta sanoilta välttyneet verrokit.

Kolmaskin testi tehtiin kahta ryhmää käyttäen. Puolelle vastaajista esitettiin ensin kysymys: "Lämpeneekö maapallo seuraavan 30 vuoden aikana tasan yhdellä asteella?" Toiselta ryhmältä kysyttiin, onko lämpeneminen tasan 10 astetta. Näitä Fahrenheit-lukemia vastaavat 0,55 ja 5,5 Celsius-astetta.

Molempien ryhmien ei-vastaajilta kysyttiin tämän ennakkoankkuroinnin jälkeen, paljonko he arvioivat maapallon lämpenevän. Ykkösryhmässä keskiarvio oli 1,5 °C, kakkosryhmässä 2,5 °C. Sisäinen huijari oli taas tehokkaasti töissä.

Kuinkahan kävisi, jos vastaava tutkimus tehtäisiin Suomessa? Vietäisiinkö meitä kuin pässiä narussa? Vai löytyisikö sisältämme sankari, joka pistäisi huijarin aisoihin?