Ympäristö 4/2010
Artikkelit
Maria Malinen: Öljyntorjuntaamme parannetaan koko ajan
Öljyntorjuntavalmiuttamme parannetaan lähivuosina neljällä uudella avomerikelpoisella aluksella. Suomen merialueella on varauduttu mahdollisiin öljyvahinkoihin maailman mittakaavassa hyvin.
Jari Lyytimäki & Tuomas Mattila: Onko Suomi vai Islanti ympäristöasioiden mallimaa?
Suomen sijoitus monissa kansainvälisissä vertailuissa on pudonnut. Perinteisesti olemme pärjänneet hyvin myös ympäristönsuojelun vertailuissa, mutta tuoreessa vertailussa Suomi tipahti perinteisiltä kärkisijoiltaan sijalle 12. Voiton vei Islanti.
Kari Rissa: Kohti uutta vihreää taloutta
Onko talouskasvu ja kestävä kehitys sovitettavissa yhteen? Ympäristöneuvos, kestävän kehityksen toimikunnan sihteeri Sauli Rouhinen tarjoaa vaihtoehdoksi uutta vihreää taloutta, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki vähähiilisen talouden edistämistä ja työurien pidentämistä. Tutkija Marko Ulvilan mielestä talouskasvu ei enää ole hyvinvoinnin lähtökohta, vaan siitä on tullut ongelma. Hänen mielestään ylikulutuksesta ja köyhyydestä pitää päästä eroon ja tuloeroja kaventaa.
Timo Sipola: Sademetsä haavoittuu herkästi
Sademetsien hiilensidonnan oikeaa hintatasoa haetaan mielenkiintoisella tavalla Kamerunissa. Metsäministeriö on tarjonnut luonnonsuojelujärjestöille vuokralle lähes miljoonan hehtaarin sademetsäalueen. Jos sopimusta ei tämän vuoden kuluessa synny, aikoo maan hallitus rahapulassaan antaa alueen metsä- ja kaivosteollisuuden käyttöön. Samaan aikaan ilmasto muuttuu kovaa vauhtia Kongon altaan sademetsissä.
Leena Rantajärvi: Bioenergiapolitiikkaan oppia menneestä
Suomen bioenergiapolitiikka on muuttunut vuosikymmenten varrella. Ennen bioenergiajärjestelmän keskeisenä lähtökohtana olivat raaka-aineet. Nykyisin huomiota kiinnitetään myös bioenergian käyttötarkoituksiin ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Leena Rantajärvi: Metsämaasta vapautuu enemmän hiiltä kuin on arvioitu
Suomessa kehitetty uusi mittausmenetelmä paljasti, että ilmaston lämmetessä metsän maaperästä vapautuu huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin tähän asti on arvioitu. Tutkimustulokset pitäisi ottaa huomioon myös suomalaisissa bioenergiatavoitteissa, sanoo johtava tutkija Jari Liski Suomen ympäristökeskuksesta.
Raija Rapo: Älykkäät verkot ja ympäristöteollisuus
Älykkäitten rakennusten, sähköverkkojen ja datakeskusten rakentaminen ja ylläpito tarjoavat erinomaisia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia. Huhtikuun lopussa pidetty Nordic Green -tapahtuma avasi pohjoismaiselle osaamiselle tietä USA:n markkinoille.
Kerstin Stendahl & Niko Urho: Kansainvälinen ympäristöyhteistyö tehostuu
Kansainvälisten ympäristösopimusten teho on viime vuosina asetettu kyseenalaiseksi. Kaikkiaan noin 500 sopimuksen vyyhtiin etsitään nyt selkeyttä sopimusten yhdistämisestä. Suomi on aktiivisesti mukana muun muassa jäte- ja kemikaalisopimusten toimintojen yhdistämisessä, jossa on tänä vuonna otettu historiallisia askeleita.
Katja Huumo: Maisemanhoitoalue perustettu Pelkosenniemelle
Suomen kolmas valtakunnallinen maisema-alue perustettiin huhtikuussa Pelkosenniemelle. Kairalan ja Luiron kylissä on monia Lapin sodalta säästyneitä komeita peräpohjalaisia rakennuksia, ja kylät ovat säilyttäneet hyvin maisemalliset erityispiirteensä.
Leena Rantajärvi: Itämeren haitalliset aineet hanskaan
Itämereen joutuvien päästöjen haitalliset vaikutukset pyritään saamaan hallintaan COHIBA-hankkeessa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE), ja siinä ovat mukana kaikki Itämeren ympärysvaltiot Venäjää lukuun ottamatta. Pääkirjoitus
Öljyntorjuntamme tehostuu
Suomen öljyntorjunnan merkittävimmät puutteet ovat Suomenlahdella kirjoittaa kehitysjohtaja Esa Nikunen Suomen ympäristökeskuksesta. Tiesitkö?
Eija Järvinen: Yksikin laiton pyydys on liikaa
Radiolähetinkuutti Rasmus löytyi kesäkuussa kuolleena Saimaalta, Haukiveden kalastusalueelta. Kuutin hukutti katiska, jollaista ei vapaaehtoisten suojelusopimusten mukaan olisi pitänyt alueella olla. Luottamus vapaaehtoiseen suojeluun koki kovan kolauksen. Kolumni
Biodiversiteettikato ei pysähtynyt - mitä nyt?
Maailman biodiversiteetin tilasta tehty kolmas katsaus, Global Biodiversity Outlook 3, antaa synkän kuvan: biodiversiteettikadon pysäyttäminen ei ole onnistunut, päinvastoin. Raportin pääviesti on, että biodiversiteetin väheneminen ei ole erillinen asia, vaan yhteiskunnan keskeinen huoli, kirjoittaa professori Heikki Toivonen. Vaikuttaja
Positiivista nostetta kestävään liikkumiseen
Motivan asiantuntija Johanna Taskinen toivoo kestävälle liikkumiselle positiivista nostetta, sillä liikkumisen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista pelkällä teknologialla. Taskisen tapasi toimittaja Sirpa Mustonen. Vieraskynä
Hallintotieteiden maisteri Minna Santaoja kaipaa harrastajavetoisille lintuvesien kunnostushankkeille tukea, ei siipien leikkaamista. Eskon puumerkki
Äärisäiden metsästäjät
Sääbongarit jaetaan kahteen tyyppiin. Spotter tyytyy tarkkailemaan kohdalle osuvia ilmiöitä, chaser lähtee sääjahtiin satojen kilometrien päähän. Hydrologi Esko Kuusisto löytää itsestään myös pienen chaserin.
|