ELY-keskusten ympäristötyö käynnistyi

Näyttää siltä, etteivät ympäristöasiat ole jääneet ELY-keskuksissa muiden asioiden jalkoihin.

Vuoden vaihteessa suurin osa entisten alueellisten ympäristökeskusten tehtävistä siirtyi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Uudistuksen yhteydessä pelättiin ympäristöasioiden jäävän muun toiminnan varjoon. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen. Esimerkiksi Keski-Suomen ja Uudenmaan ympäristövastuualueilta vakuutetaan, että yhteistyö toimii.

Keski-Suomessa ELY-keskusta luotsaa elinkeinovastuualueen johtaja. Ympäristövastuualueen johtaja Kari Lehtinen ei kuitenkaan koe, että ympäristöasiat olisivat jääneet vähälle huomiolle:

– Päinvastoin, minusta kasvokkain keskustelu liikenne- ja elinkeinopuolen kanssa on edistänyt ympäristöasioiden huomioon ottamista kaikessa toiminnassa.

Ratkaisevaa ympäristöasioidenkin esiin pääsyssä on hänen mukaansa kaikkien kolmen vastuualueen johtajan yhteistyö ja henkilöstön aktiivisuus.

– Johto kokoontuu joka toinen viikko. Lisäksi pidetään säännöllisesti esimiesfoorumeita, joissa ovat myös yksiköiden päälliköt mukana. Kerran vuodessa on sovittu pidettäväksi myös kaksipäiväiset ELY:n sisäiset kehittämispäivät. Henkilökunta on käytännön asioista yhteistyössä päivittäin yli vastuurajojen.

– Elinkeinopuolella yhteistyö on selvästi tiivistynyt entisestä varsinkin maatalouden kysymyksissä. Myös liikennepuolen kanssa yhteystyö on tiivistä.

Keski-Suomessa asioiden hoitoa helpottaa merkittävästi se, että koko 250-henkinen ELY-keskus toimii samoissa tiloissa.

Kissa nostetaan pöydälle heti

Lausuntomenettely on Kari Lehtisen mukaan entistä sujuvampaa. Eri vastuualueet keskustelevat usein asioista jo valmisteluvaiheessa, jolloin mahdollinen kissa voidaan nostaa pöydälle heti.

– Meillä tunnustetaan ympäristöasioiden tärkeys, ja ne otetaan lausunnoissa huomioon. Olemme esimerkiksi antaneet liikennepuolen kanssa paljon yhteisiä lausuntoja yleis- ja asemakaavoihin. Olemme antaneet lausuntoja myös muun muassa maakuntakaavoituksesta ja Jyväskylän seudun strategisesta maankäytön suunnitelmasta.

Hyvää on Kari Lehtisen mukaan myös se, että ympäristöpuolelle on uuden organisoitumisen myötä avautunut uusia rahoituslähteitä EU:sta. Elinkeinopuolen kanssa on sovittu muun muassa maaseudun investointihankerahoituksen ohjaamisesta vesihuoltohankkeisiin ja Euroopan sosiaalirahaston varojen käytöstä pienimuotosiin ympäristönhoitotöihin. Pienimuotoiset ympäristötyöt olivat muuten vaarassa loppua Keski-Suomesta kokonaan vuoden lopussa.

– Suuri uhkakuva ELY-keskuksille lähivuosina on kuitenkin tuottavuusohjelma. Se voi käydä meille liian tiukaksi. Kun eläköityvien tilalle ei juuri voi palkata uutta väkeä, tietoa ja osaamista katoaa paljon.

– Yritämme selvitä tilanteesta muun muassa ELY:n sisäisillä työmarkkinoilla ja muodostamalla koko talon yhteisiä toimintoja. Esimerkiksi infrastruktuurin hankintaan ja rakennuttamiseen tulee osallistumaan henkilöitä kaikilta vastuualueilta, kertoo Kari Lehtinen.

Ympäristöasiat sateenvarjona kaikelle toiminnalle

Uudenmaan ELY-keskusta luotsaa liikennevastuualueen johtaja. Ympäristövastuualueen apulaisjohtaja Rolf Nyström kuitenkin vakuuttaa, etteivät ympäristöasiat ole jääneet varjoon.

– Täällä on hyvin myönteinen mentaliteetti ympäristöasioihin. Meillä on ollut kaksi johdon seminaaria, joissa molemmissa ympäristöasiat ovat olleet keskeisellä sijalla.

Erityisesti liikennepuolella ja maankäytön suunnittelussa yhteistyö on lähtenyt Rolf Nyströmin mukaan hyvin liikkeelle.

– Pyrimme saamaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävän kehityksen ikään kuin sateenvarjoksi kaikelle toiminnalle. Tärkeää olisi saada ne myös maakuntaohjelmien tavoitteisiin.

Rolf Nyström korostaa, että pääsy valtion ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin ja -rekistereihin olisi heidän toiminnalleen tärkeää.

– Nyt olisi tuhannen taalan paikka saada valtion ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmät koko laajan ELY-joukon käyttöön.

Rolf Nyströmin mukaan Uudenmaan ELY-keskukseen tarvittaisiin kipeästi lisää väkeä.

– Meillä on suhteessa muuhun maahan 10 kertaa enemmän asutusta pinta-alaan nähden. Siksi maankäytön suunnittelun paineet ovat kovat. Se vaatii toimintojen tarkkaa yhteensovittamista ja lukuisia neuvotteluja.

Yhteys valtion ympäristöhallintoon säilynyt

ELY-keskuksia tulosohjaa työ- ja elinkeinoministeriö. Sen kanssa tehdään myös ympäristövastuualueen strategisen tason sopimukset. Ympäristövastuualueen toiminnalliset sopimukset tehdään kuitenkin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on käynyt kehityskeskustelut kaikkien ELY-keskusten ympäristövastuualueen johtajien kanssa.

– Lisäksi olemme tavanneet tänä vuonna kaksi kertaa yhteisillä neuvottelupäivillä ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Yhteys valtion ympäristöhallintoon on säilynyt.

Suomen ympäristökeskuksen roolin ELY-keskuksiin Hannele Pokka kertoo olevan saman kuin ennen alueellisiin ympäristökeskuksiin.

– SYKE on ELY-keskuksille asiantuntijaviranomainen, ja ELY-keskukset taas tuovat SYKElle asiantuntemusta alueeltaan.

Aluehallintovirastojen kanssa toimiviin käytäntöihin

Hannele Pokka korostaa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteistyön tärkeyttä. Aluehallintovirastot käsittelevät ympäristöluvat, ja ELY-keskukset valvovat niiden noudattamista.

– Nyt, kun luvat ja valvonta on meillä eriytetty, on tärkeää, että tieto kulkee lupaviranomaiselta valvovalle viranomaiselle.

Tässä tietoverkkoyhteistyön toimivuus on keskeisellä sijalla. ELY-keskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön ja aluehallintovirastot valtionvarainministeriön järjestelmässä.

– Näistä järjestelmistä pitää saada verkon kautta hyvät yhteydet myös toiminnallisiin vastuuministeriöihin. Ympäristöministeriön verkkouudistus on kuitenkin vasta käynnistymässä, joten väistämättä menee aikaa ennen kuin verkoissa uusi hallinnointi ministeriöiden ja alueiden välillä on kaikin puolin kunnossa, kertoo Hannele Pokka.

Pokka kantaa huolta siitä, että ELY-keskuksilla on akuutisti kova rahapula.

– Se liittyy valtion uusiin palvelukeskuksiin, joihin ELY-keskustenkin taloushallinto on keskitetty. Niihin palkattiin uutta väkeä ja samaan aikaan vanhoja työntekijöitä jatkaa ELY-keskuksissa. TEM:n budjettiin esitetäänkin asian hoitamiseksi lisärahaa vielä täksi vuodeksi.

Sivun alkuun