Pohjaveden pinnan luonnontilainen korkeus Keski-Suomessa

Ympäristöhallinto mittaa maamme pohjavedenpinnan luonnontilaista korkeusvaihtelua ylläpitämiltään 54 pohjavesiasemalta. Keski-Suomessa pohjavesiasemia on neljä: Laukaan, Joutsan, Karstulan ja Multian kunnissa. 

Keski-Suomen ELY-keskus analysoi Laukaan kunnassa harjualueella sijaitsevan Äijälän pohjavesiaseman sekä Multian kunnassa moreenialueella sijaitsevan Vehkoon pohjavesiaseman mittaushavaintoja. Mittaustuloksia voi tarkastella oikealla olevien linkkien kautta.

Pohjavedenpinnan korkeuteen vaikuttaa moni asia

Pohjavedenpinnan luonnontilaiseen korkeuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia ovat lumen määrä ja vesiarvo, roudan syvyys ja sulaminen, sademäärä, ilman lämpötila sekä tuulisuus. Nämä tekijät säätelevät pohjavedenpinnan korkeuden lyhytaikaista vuodenaikaisvaihtelua.

Tämä näkyy siten, että pohjavedenpinnan korkeus on yleensä alimmillaan maalis-huhtikuussa ja lumien sulettua korkeimmillaan touko-kesäkuussa. Vähäisempi pohjaveden pinnankorkeuden nousu tapahtuu tavallisesti syyssateiden myötä syys-lokakuussa, jonka jälkeen pohjavedenpinta yleensä laskee seuraavaan kevättalviseen alimpaan korkeuteensa.

Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee myös pitkäaikaisesti. Pitkäaikainen vaihtelu, joka on havaittu myös muualla maailmassa eripituisina jaksoina, aiheutunee pitkälti suursäätilatekijöistä.

Keski-Suomen pohjavedet olleet viime vuosina keskimääräistä syvemmällä

Pohjavedenpinta on useimpina vuosina ollut keskimääräistä alempana viimeisen kymmenen vuoden aikana Äijälässä. Tilanne ei ole kuitenkaan yhtä huono Vehkoolla.

Pohjavedenpinnan pitkäaikaisessa vaihtelussa esiintyy molemmilla pohjavesiasemilla aallonharjoja ja -pohjia. Aikasarja-analyysin perusteella nämä toistuvat vajaan seitsemän vuoden välein. Pitkäaikaisessa vaihtelussa suuntaus on Äijälässä lisäksi ollut laskeva koko 35 vuoden havaintojakson aikana, joskin viimeisen kymmenen vuoden aikana suuntaus on ollut hienoisesti nouseva. Tämäkään tilanne ei ole yhtä heikko Vehkoolla, jonka pitkäaikaisessa vaihtelussa suuntaus on ollut tasaisempi.

Viime vuosien alhainen pohjavedenpinnan korkeus Keski-Suomessa on vaikeuttanut omien kaivojensa varassa olevien kiinteistöjen ja maatilojen vedensaantia. Kaivojen vesi on käynyt vähiin ja loppunutkin useista kaivoista. Tällöin on jouduttu joko syventämään vanhoja kaivoja tai rakentamaan uusia. Joissakin kunnissa on myös jouduttu säiliöissä kuljettamaan talousvettä haja-asutusalueille.

Kunnallisilla vesilaitoksilla ei kuitenkaan laajemmalti ole ollut vedensaantivaikeuksia, sillä ne ottavat tavallisesti vetensä suurista pohjavesiesiintymistä, joissa on kuivinakin kausina runsaasti pohjavettä.

Pohjavesituntemus hyödyllistä

Pohjavedenpinnan korkeusvaihtelun tunteminen on tärkeää monissa tilanteissa. Tietoja voidaan käyttää yhteisöjen ja yksityisten vedenottokaivojen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä edellä kuvattuihin kuiviin kausiin varautumisessa. Tietoja voidaan hyödyntää ihmisen pohjaveden pinnankorkeutta muuttavan toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Tällaisesta esimerkkinä on maa-ainesten oton suunnittelu ja lupaehtojen määrääminen. Näiden perustaksi ei usein muuten ole riittävää tausta-aineistoa päätöksentekoa varten.

Keski-Suomen ELY-keskus tiedottaa pohjaveden korkeustilanteesta ja neuvoo maakunnan asukkaita kaivo-ongelmissa.

Lisätietoja:

Hydrogeologi Kari Illmer, puh. 040 537 7864, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi [kari illmer]