Jätepolitiikka Suomessa ja EU:ssa

Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoite on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ehkäistä ja torjua jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa.

EU:n jätepolitiikan yleistavoitteet sisältyvät komission hyväksymään jätestrategiaan (1996) ja jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen strategiaan (2005). Uusi strategia tuo EU:n jätepolitiikkaan elinkaarinäkökulman.

Suomen ja EU:n jätepolitiikka perustuu seuraaviin periaatteisiin:

• Ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja haitallisuutta vähennetään ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistään.
• Pilaaja maksaa: jätteen tuottaja vastaa kaikista jätehuoltokustannuksista.
• Tuottajavastuu: tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa eräiden tuotteiden jätehuollosta jätteen tuottajan sijasta.
• Varovaisuusperiaate: jätteistä ja jätehuollosta mahdollisesti aiheutuvia vaaroja ennakoidaan.
• Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.
• Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja kukin jäsenmaa on omavarainen jätteiden käsittelyssä.

EU:n perusperiaatteiden mukaisesti ympäristönsuojelun korkea taso pyritään saavuttamaan aiheuttamatta häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle. Tämän vuoksi jätealalla tarvitaan yhteinen lainsäädännöllinen perusta, yhteiset käsitteet, määritelmät ja periaatteet sekä vertailukelpoiset tiedot ja tilastot.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma

Valtioneuvosto on hyväksyi vuonna 2008 valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016. 

Alueelliset ympäristökeskukset  ovat laatineet kukin alueellisen jätesuunnitelman.

Lisäksi Suomi on laatinut kansallisen strategian biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseksi.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Riitta Levinen, ympäristönsuojeluosasto, sähköposti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi