Korvausvastuu ympäristövahingosta

Ympäristövahingon korvaamisesta on vastuussa se, jonka toiminnasta vahinko on todennäköisesti aiheutunut. Yritystoiminnan päästöjen osalta vastuussa on kyseinen yritys. Vahingon syntyessä vahinko korvataan vaikka toimintaa olisi hoidettu vaaditulla huolellisuudella.

Millaiset ympäristövahingot korvataan

Korvattavia vahinkoja ovat henkilö- ja esinevahingot, vähäistä suuremmat taloudelliset vahingot sekä torjunta- ja ennallistamiskustannukset. Korvaus maksetaan vain rahassa arvioitavissa olevista vahingoista, mutta ei esim. luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, jokamiehenoikeuden käytölle aiheutuneista esteistä tai kauniin maiseman menettämisestä.

Korvausvaatimus toiminnanharjoittajalle

Korvausvaatimus ympäristövahingosta esitetään toiminnanharjoittajalle. Vahingonkärsijä, kuten yksityishenkilö tai yritys, huolehtii itse korvausten vaatimisesta, sillä se ei kuulu viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. Jollei korvauksesta päästä sopimukseen, vahingonkärsijällä on mahdollisuus saattaa korvausasia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Kanne on nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluttua vahingon ilmenemisestä. Neuvoja korvauksen hakemiseksi kannattaa kysyä toimivaltaiselta viranomaiselta, yleisiltä oikeusaputoimistoilta tai asianajotoimistoilta.

Ympäristövahinkolaki

Tärkein ympäristövahinkoja sääntelevä laki on ympäristövahinkolaki vuodelta 1995. Ympäristövahinkolain mukaan ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtunut vahinko, joka on aiheutunut

• veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta;
• melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta taikka
• muusta vastaavasta häiriöstä.

Lain soveltamisalaan eivät kuulu yksittäisten liikennevälineiden aiheuttamat vahingot. Ennen 1.6.1995 sattuneiden ympäristövahinkojen korvausvastuu ratkaistaan vahingonkorvauslain tai erityislakien perusteella.

Muita korvausvastuuseen sovellettavia lakeja

Ympäristövahinkolain ohella korvausvastuuseen sovelletaan myös muita lakeja. Tällaisia säädöksiä ovat mm. vahingonkorvauslaki, liikennevakuutuslaki, raideliikennevastuulaki ja merilaki. Näiden lakien perusteella korvataan esimerkiksi kuljetuksien yhteydessä sattuneet ympäristövahingot. Vesien pilaamisesta aiheutuvat vahingot arvioidaan ympäristönsuojelulain mukaisen lupamenettelyn yhteydessä. Vesilaki koskee vesirakentamisesta aiheutuvia vahinkoja. Öljyvahingoista maksettavista korvauksista säädetään öljysuojarahastolaissa.

Lisätietoja

Erikoistutkija Jouko Tuomainen, Suomen ympäristökeskus,  etunimi.sukunimi@ymparisto.fi