Vesistöjen kuormitus
Yleistä
Ihmisen toiminta heikentää pinta- ja pohjavesien tilaa aiheuttamalla erilaisia, luonnonolosuhteista poikkeavia ainevirtoja tai lämpökuormitusta vesiin taikka muuttamalla vesiekosysteemien ja pohjavesimuodostumien rakenteellisia ja hydrologisia olosuhteita. Haitallisesti vesiä muuttavat ainevirtaamat (päästöt) voidaan jaotella kiintoainekseen, happea kuluttaviin, rehevöittäviin, happamoittaviin ja myrkyllisiin eli toksisiin aineisiin.
Hyvin monet ihmisen toiminnat aiheuttavat vesien tilaa heikentävää kuormitusta. Merkittävimmin kuormitusta aiheuttavat maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon kuivatusvedet, yhdyskuntien, teollisuuden ja eläintuotannon jätevedet, kalankasvatuksen sekä haja- ja loma-asutuksen päästöt sekä taajamien, kaivosten ja jätteenkäsittelyalueiden hule- ja kuivatusvedet. Kuormittuneiden vesistöjen huonokuntoiset sedimentit tai pilaantuneet maa-alueet voivat myös aiheuttaa merkittävää kuormitusta vesiin. Samoin ilmaperäinen laskeuma voi heikentää vesien tilaa esimerkiksi aiheuttamalla happamoitumista. Luonnonhuuhtouma puolestaan kuvaa sitä ainevirtaa, joka valuma-alueelta luontaisesti ilman ihmistoiminnan vaikutusta kulkeutuu vesiin.
Merkittävimmät pistemäistä kuormitusta aiheuttavat toiminnot on ympäristönsuojelulain perusteella velvoitettu osallistumaan kuormituksen tarkkailuun. Hajakuormituksen suuruutta joudutaan sen sijaan yleensä arvioimaan kokeellisesti, laskennallisesti tai mallien avulla.
Kuormitusta on kyetty parhaiten vähentämään teollisuudessa, yhdyskunnissa ja kalankasvatuslaitoksissa. Sen sijaan maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormituksen vähentäminen on osoittautunut huomattavasti vaikeammin ja hitaammin toteutettavaksi.
Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015
Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2006 vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Sen tarkoituksena on ohjata vesiensuojelutoimenpiteitä ja vesien hoidon suunnittelua. Periaatepäätöksen päätavoitealueita ovat:
- rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen
- haitallisista aineista aiheutuvien riskien vähentäminen
- vesirakentamisen ja vesistöjen säännöstelyn haittojen vähentäminen
- pohjavesien suojelu
- vesiluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä
- vesien kunnostus
Jokivesien tilan parantamiseen tähtäävien toimien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Julkaisut
Taustaselvitykset
|