Pohjavesi

Pöytäkankaan pohjavesialue Suomusjärvellä. © Risto P. Mäkinen

Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen sulamisvesistä ja syksyllä syyssateista.
   

Pohjaveden esiintyminen ja määrä

Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta vaihtelee noin yhdestä jopa yli kolmeenkymmeneen metriin, mutta on yleensä noin 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella.

Muutokset pohjaveden pinnankorkeudessa kuvastavat muutoksia pohjaveden määrässä. Pohjaveden määrää voivat vähentää esimerkiksi kuivuus, pohjaveden runsas käyttö ja maaperän voimallinen muokkaus.

Pohjaveden käyttö

Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä ja vesilaitosten raakaveden lähteenä, koska se on usein laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjavettä voi yleensä  käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä.

Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä. Osuuteen sisältyy myös tekopohjavesi, jota valmistetaan johtamalla pintavettä pohjavesialueiden maaperään.

Pohjaveden uhkatekijät

Pohjavedet eivät Suomessa yleensä pilaannu laajalta alueelta, koska meillä pohjavesiesiintymät ovat pääosin pieniä. Likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät veden lisäksi hyvin myös lika-aineita.

Laajempaa pilaantumista voivat aiheuttaa mm. liukkauden torjunta, polttonesteiden jakelu, maatalous ja erilaiset kemikaalionnettomuudet. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen.

Pohjavedet voivat myös happamoitua. Tätä tapahtuu samoilla alueilla, joilla järvet ovat happamoituneet. Pohjavesien happamoituminen alkaa yleensä pitkällä viiveellä, sillä kestää aikansa, ennen kuin happamoittavat aineet ehtivät syvällä oleviin pohjavesiin. Happamaan pohjaveteen liukenee maaperästä haitallisia raskasmetalleja.

Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja kallioperän ominaisuuksista. Joillakin alueilla pohjavedessä voi olla haitallisia määriä rautaa ja mangaania. Kallioporakaivoissa saattaa lisäksi esiintyä liian korkeita arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuuksia.