Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi
Kaivot
       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Kaivon sijainti
Kaivon rakentaminen
Kaivon huolto ja kunnostus
Kaivoveden ongelmia
Kaivoveden tutkiminen
Kaivoveden käsittely
Kaivoveden laatu
Kaivoveden analyysitulkki
Kaivoihin liittyviä käsitteitä
Usein kysyttyä kaivoista
Kaivoverkosto
www.ymparisto.fi > Kaivot > Kevät ja kaivot
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Kevät ja kaivot

Kuva: SYKEkuva

KAIVOTIEDOTE (kevät 2012)

Pohjavesitilanne

Lähes koko maassa pohjaveden pinnakorkeudet olivat maaliskuun lopussa 5–25 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan eteläosissa pohjaveden pinnat ovat lumien sulamisvesien ansiosta nousussa. Muualla maassa kevään vaikutus nähtäneen huhtikuun aikana. (Ajankohtainen vesitilanne maaliskuun lopussa 2012. SYKE)

Routatilanne

Routaa esiintyi maaliskuun lopussa maan etelä- ja itäosissa vielä 0–10 cm, keskiosissa 10–20 cm ja pohjoisosissa 25–80 cm. Talven aikana routaa esiintyi koko maassa keskimääräistä vähemmän ja paikoitellen maan eteläosissa routakerrosta ei muodustunut lainkaan paksun lumikerroksen ja kostean maaperän vuoksi. Routamaksimi saavutettiin poikkeuksellisesti jo helmikuun pakkasten aikana lähes koko maassa Lappia lukuun ottamatta. (Ajankohtainen vesitilanne maaliskuun lopussa 2012. SYKE)

Tulvaennuste

Kevään tulvahuippu ajoittuu etelärannikolla ja Etelä-Pohjanmaalla huhtikuun puoleenväliin tai loppupuolelle. Virtaamahuiput jäävät ennusteen mukaan viime keväistä pienemmiksi monissa vesistöissä.

Keski-Pohjanmaalla ja pohjoisempana kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on paikoin keskimääräistä enemmän lunta, joten kevättulvat voivat olla tavanomaista suurempia, mutta tulvan suuruus riippuu paljon loppukevään ja erityisesti sulamisajan säästä. Kevättulvien ajoitus tavanomaisella kevätsäällä on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla huhti-toukokuun vaihteen tienoilla, Lapissa vasta toukokuun puolella. (Ajankohtainen vesitilanne maaliskuun lopussa 2012. SYKE)

Veden laatu talven jälkeen

Kannella sulava lumi voi heikentää kaivoveden laatua, jos eristeet eivät ole kunnossa. Kuva: Toivo Lapinlampi

Lumien sulamisvedet ja kevään rankkasateet voivat aiheuttaa poikkeuksellisia veden virtausreittejä maanpinnalla. Siten hyväkuntoinenkin kaivo voi altistua tulville varsinkin, jos kaivo sijaitsee alavalla maalla tai lähellä vesistöä. Kaivoon päästessään sade- ja sulamisvedet voivat heikentää veden laatua. Tavallisimpia epäpuhtauksia ovat humus (näkyy värinä), mineraalihiukkaset (näkyy sameutena) tai orgaaniset epäpuhtaudet. Ne voivat aiheuttaa juomaveteen mm. vierasta hajua tai makua.

Jos kaivo on ollut talven ajan käyttämättömänä, kaivossa seisseen veden tilalle saadaan raikasta ja hyvälaatuista pohjavettä vaihtamalla vesi ennen käyttöönottoa. Tämä tapahtuu juoksuttamalla vettä hanasta tai pumppaamalla vettä hiljalleen mahdollisimman kauas kaivosta kunnes vesi kirkastuu. Jos vesi tämän jälkeenkin haisee tai maistuu oudolle, se on syytä tutkituttaa lähimmässä talousvesiä analysoivassa laboratoriossa ennen käyttöönottoa.

Kaivon kunto tarkastetaan joka kevät

Huolenpitoa kaipaava kaivo. Kuva: Toivo Lapinlampi

Tarkasta joka kevät ainakin seuraavat asiat:

  • Kaivon ulko- ja sisäpuoliset rakenteet ovat silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa ja routasuojaus paikoillaan.
  • Kaivo on sisäpuolelta puhdas ja vettä on riittävästi.
  • Kaivon kansi/suojahattu on paikoillaan ja tiivisteet kunnossa (kannen ja kansiluukun kunto on tarkistettava usein, sillä heikko kansi on turvallisuusriski).
  • Kaivon tuuletus on asianmukainen ja tuuletusputki puhdas (putken voi esim. imuroida varovasti).
  • Kaivoa ympäröivässä maaperässä ei ole selkeitä painaumia, jotka voisivat vahingoittaa kaivon rakenteita tai muodostaa lammikoita lumien sulamisvesistä; vedet johdetaan poispäin kaivosta.

Jos kaivon rakenteet ovat murtuneet, kansi rikkoutunut tai kaivoon päässyt pieneläimiä ja on syytä olettaa, että vesi on huonolaatuista, vauriot korjataan ja kaivo puhdistetaan. Vesi kannattaa analysoida laboratoriossa ennen käyttöönottoa.

Kaivourakoitsijat ja laboratoriot apuna

Pesussa, kunnostuksessa ja mahdollisessa kaivon desinfioinnissa kannattaa kääntyä ammattitaitoisen kaivourakoitsijan puoleen varsinkin, jos omat välineet ovat puutteelliset tai on epävarma toimenpiteiden suorittamisesta. Ennen kaivon käyttöönottoa kannattaa toimittaa vesinäyte analysoitavaksi lähimpään talousvesiä tutkivaan laboratorioon. Näyte otetaan aikaisintaan noin viikon kuluttua kaivon pesusta tai kunnostuksesta. 

Analyysitulokset voi syöttää Suomen ympäristökeskuksen Kaivot-sivuilta löytyvään Kaivoveden analyysitulkkiin, joka kertoo minkä laatuista vesi on ja mitä kaivolle on mahdollisesti tehtävissä veden laadun parantamiseksi.

Lisätietoja:

Tutkija Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

3.4.2012 (Päivitetty)
Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
Jaa
 

 
Muualla palvelussamme
 
Muualla verkossa
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot