Suomen kimalais- ja mehiläiskannat heikkenemässä

Jopa kolmannes maamme hyötyhyönteisistä, kimalaisista ja mehiläisistä, on uhanalaisia. Mesipistiäislajit ovat ahdingossa myös muualla Euroopassa. Tämä on huolestuttavaa myös siksi, että pölyttäjähyönteisillä on suuri taloudellinen merkitys: Suomessa niiden pölytyksen arvoksi arvioidaan 50-60 miljoonaa euroa vuodessa, Euroopan unionin alueella 5 miljardia euroa. Tieto maamme kimalaisista ja villimehiläisistä on koottu ensimmäistä kertaa uuteen kirjaan Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus. Kirja julkistetaan Maailman ympäristöpäivänä Kajaanissa.

Suomen ja koko Euroopan tehokkaimpia pölyttäjähyönteisiä ovat mesipistiäiset eli kimalaiset ja mehiläiset. Euroopassa mesipistiäislajisto ja lajien kannat ovat romahdusmaisesti heikentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Eräissä Länsi-Euroopan maissa jo yli puolet lajistosta on uhanalaisia.

Suomessa lajiston köyhtyminen todettiin viimeksi tuoreimmassa lajien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2000. Tuolloin luokiteltiin 30% maamme 225 mesipistiäislajista uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Jatkotutkimukset ovat osoittaneet, että myös elinkelpoisiksi luokiteltujen lajien esiintyminen on arveltua suppeampaa ja eräiden yleisten lajien kannat ovat pienenemässä. Ilmiötä on havaittu myös kimalaisilla, jotka yleensä kestävät parhaiten ympäristömuutoksia.

Kantojen vähenemisellä on merkitystä maatalous- ja puutarhakasvien sekä metsämarjojemme vuosittaiseen tuotantoon. Ristipölytyksen arvo on Suomessa arvioitu 50-60 miljoonaksi euroksi vuodessa. Jos kukkakasvien pölytys vähenee, myös maaseudun ja metsien sosiaalinen arvostus voi vähitellen alentua.

Syynä pölyttäjäkantojemme heikkenemiseen ovat Suomen maankäytössä tapahtuneet muutokset. Mesipistiäisille elintärkeät mesi- ja siitepölyvarastot ovat vähentyneet etenkin ketojen, niittyjen ja hakamaiden umpeenkasvun myötä. Niiden on myös yhä vaikeampaa löytää pesimäpaikkoja, esim. hiekkapohjaisia auringonpaisteisia rinteitä ja keloutuneita puunrakenteita.

Kirjan tekijät, luontoyksikön päällikkö Guy Söderman Suomen ympäristökeskuksesta ja suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ympäristökeskuksesta, ennustavat uhanalaisuuden lisääntyvän tässä eliöryhmässä lähivuosina, ellei tehokkaisiin hoitotoimiin ryhdytä nopeasti. Tehokkaimpina toimenpiteinä pidetään niittyjen kiertolaidunnusta, paahteisten avointen hiekka-alueiden umpeenkasvun estämistä, maa-ainesten otosta syntyneiden hiekkakuoppien varovaista maisemointia sekä perinnemaisemien vanhojen puiden ja puurakenteiden säilyttämistä.

Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus- kirja on tarkoitettu alan harrastajille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille kimalaisista ja mehiläisistä kiinnostuneille. Siinä on lajikohtaiset tekstit karttoineen 225 kotimaisesta ja 49 lähialueilla esiintyvästä kimalais- ja mehiläislajista.

Lisätietoja

Yksikönpäällikkö Guy Söderman, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. (09) 4030 0741 ja 0400 604 070

Suunnittelija Reima Leinonen, Kainuun ympäristökeskus, puh. (08) 616 3606 ja 040 529 6896

Tiedottaja Sirpa Pellinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. (09) 4030 0703 ja 040 740 2754