Pölyttäjähyönteisseuranta

Pölyttäjähyönteiset ovat tärkeitä luonnonkukkien ja viljelykasvienkin pölyttäjinä. Ne vaikuttavat näin välillisesti myös lintujen ja muiden eläinten ravinnonsaantiin pölyttymisen kautta muodostuvien siementen muodossa. Pölyttäjät ovat elintärkeitä myös viljelykasveille. On laskettu, että Euroopan osalta pölyttäjien vuosittainen rahallinen arvo on noin 5 miljardia euroa.

Esimerkiksi mantukimalainen on ratkaisevassa roolissa mustikkasadon suhteen, eli se pölyttää pääosin mustikkasatomme. Mitä pölyttäjähyönteisillemme kuuluu? Tähän pyrki antamaan vastauksia valtakunnallinen pölyttäjähyönteisseuranta, joka alkoi SYKE:n koordinoimana vuonna 1997. Seurannan koordinointivastuu siirtyi Kainuun ympäristökeskukseen vuoden 2003 alusta. Suomen lisäksi pölyttäjäseurantaa on ollut käynnissä Baltian maissa ja Luoteis-Venäjällä.

Pölyttäjähyönteisseurantaa käytettiin avainlajiston suotuisan kannan arviointiin. Menetelmänä olivat keltarysät, joiden keltaiset kaulusosat ovat kuin keinotekoisia kukkia ja houkuttavat hyönteiset pyydykseen. Pyydykset asennettiin maastoon kolmen ryppäissä noin metrin korkeudelle, lämpimiin, aurinkoisiin paikkoihin, joissa hyönteisiä liikkuu.

Luonnossa pölyttäjistä yli 80 % käy keltaisilla kukilla. Menetelmällä ei kuitenkaan saada horjutettua pölyttäjähyönteisten kantoja, koska merkatuilla yksilöillä tehdyssä testissä vain 3-4 % yksilöistä tuli rysiin. Lisäksi pölyttäjähyönteistutkimus on jo antanut paljon tietoa uuden uhanalaisarvioinnin pohjaksi.

Tärkeimpiä pölyttäjähyönteisryhmiä ovat kimalaiset, ampiaiset, mehiläiset ja kukkakärpäset. Pölyttäjähyönteisten tutkimus ja seuranta olivat perusteltuja, koska perinnemaisemien rakennemuutos on ollut viime vuosina kaiken aikaa kasvavaa. Vuonna 2001 seurannassa oli välivuosi, jolloin pyydyksiä käytettiin hietikoilla elävien hyönteisten kartoitukseen. Vuoden 2002 alusta pyydykset sijoitettiin valtakunnallisesti tai alueellisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin.

Pölyttäjähyönteisseurannan ensimmäisten kymmenen vuoden tulokset osoittivat, ettemme saa riittävästi tietoa pölyttäjälajistosta lukuun ottamatta kimalaisia, joista saimme arvokasta lisätietoa. Tästä johtuen on vuodesta 2004 lähtien ollut käynnissä ketohyönteisseuranta Malaise-rysien avulla. Pölyttäjähyönteisseuranta päättyi vuoden 2004 lopussa.

Lisätietoja

Guy Söderman, Suomen ympäristökeskus, luontoyksikkö

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi 

Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskus, Luonto ja ympäristövastuu -yksikkö

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi