Kosteikkojen kunnostus ja hoito
Linnustonsuojelun kannalta kosteikot ovat Euroopan uhanalaisin elinympäristö. Euroopan kosteikoista arvioidaan hävinneen kaksi kolmasosaa 1900-luvun aikana. Kosteikkojen luontainen synty on taantunut mm. tehokkaan maankäytön seurauksena. Lisäksi kaikilla lintuvesillä etenevä umpeenkasvu köyhdyttää niiden linnuston ja kasvillisuuden monimuotoisuutta, minkä vuoksi kosteikkojen suojelu, kunnostus ja hoito on välttämätöntä monimuotoisuuden säilyttämiselle.
Kansainväliset velvoitteet
Kosteikkojen kunnostuksen kansainväliset perusteet ja velvoitteet on sovittu Rion sopimuksen ja Ramsarin kosteikkosopimuksen yhteydessä. Niiden mukaan erityisesti kosteikoilla ekosysteemien luonnollinen palautumiskyky on ihmisen toimesta niin pahoin häiriytynyt, että vaaditaan aktiivisia kunnostus- ja hoitotoimia. Lisäksi Suomen lintuvesiensuojeluohjelmassa todetaan, että suojelun piiriin tulee kuulua kaikki lintuvesillä luontaisesti tavattavat eliölajit ja -alalajit sekä riittävän suuri osuus niiden ja elottoman luonnon muodostamista kokonaisuuksista.
Suomessa kosteikkoluonto on säilynyt huomattavasti paremmin kuin esim. Keski-Euroopassa, mutta myös meillä on arvokkaita lintuvesiä kuivattu tai otettu muihin käyttötarkoituksiin. Vain 6 % vuonna 1982 vahvistetun valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteista oli suojeltu ennen EU:n Natura 2000 -ohjelman vahvistamista syksyllä 1998. Natura 2000 -verkoston toteutuksen myötä noin 65 % lintuvesiensuojeluohjelman 287 kohteesta tulee suojelun piiriin. Kunnostusta ja hoitoa vaativia kohteita 163
Vuonna 1997 Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi yhdessä alueellisten ympäristökeskusten kanssa Natura 2000 -ehdotukseen kuuluneet lintuvesikohteet, joista kunnostusta ja hoitoa vaativiksi todettiin 163 kohdetta. Kunnostus oli toteutettu tai se oli toteutusvaiheessa 26 (16 %) kohteessa, ja kunnostussuunnitelma oli valmis tai tekeillä 47 (29 %) kohteessa. Yli puolessa (55 %) kohteista ei ollut lainkaan kunnostussuunnitelmaa, vaikka osa niistä on arvioitu toteutuksen kannalta erittäin kiireellisiksi.
Suomessa on toteutettu 26 lintuvesien kunnostusprojektia, joiden lisäksi linnustoa hyödyttäviä toimia on tehty viidellä kohteella. Kunnostuksista viisi on toteutettu vedenpinnan nostoina, kahdeksan ruoppauksilla ja kolme vesikasvien niitolla. Loput on toteutettu rantaniittyjen raivauksilla ja laidunnuksella. Kunnostuksilla on saatu linnustollisesti erittäin hyviä tuloksia. Kansainvälisesti merkittäviä lintuvesikunnostuksia on toteutettu mm. Oulun ja Porin seuduilla. Kunnostusta vaativat kosteikot priorisoidaan
SYKEn luontoyksikössä on käynnissä ympäristöministeriön rahoittama kosteikkojen kunnostuksen priorisointihanke. Hankkeen tavoitteena on valita ja asettaa tärkeysjärjestykseen kunnostusta vaativat lintuvesikohteet Suomessa, kehittää kunnostus- ja hoitomenetelmiä, luoda valtakunnallinen kunnostus- ja hoitorekisteri sekä koota ja soveltaa kansainvälisiä kokemuksia ja tutkimuksia.
Tärkeysjärjestyksen kriteereinä ovat uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttäminen ja palauttaminen, kosteikkoluonnon monimuotoisuuden palauttaminen sekä kustannus- ja hyötyvertailu. Erityisen kiireellisiä kunnostuskohteita ovat kiljuhanhen muutonaikaiset lepäilyalueet sekä etelänsuosirrin ja kultasirkun pesimäalueet. Lintuvesien kunnostuksen ja hoidon huolellinen ja laajamittainen toteuttaminen edellyttää ympäristöhallinnolta uusia rahoitusratkaisuja ja maatalouden ympäristötukien jakoperusteiden uudistamista. Julkaisuja
Lisätietoja
- Ylitarkastaja Timo Asanti, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1597, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
-
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.f
|