Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
18.3.2013 (Päivitetty)
Lapin ELY
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Lappi > Maankäyttö ja rakent... > Maankäytön suunnittelu > Poikkeamispäätökset
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Poikkeamispäätökset

ELY-keskuksen rooli

Maankäyttö- ja rakennuslain säännökset ohjaavat rakentamista. Poikkeamisvallasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä. Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta ja hanke edellyttää ELY-keskukselta haettavaa poikkeamislupaa, kun kysymys on:

1)     uuden rakennuksen rakentamisesta rantavyöhykkeelle (noin 50-200 m), tai ranta-alueelle (noin 200-300 m), eikä alueella ole oikeusvaikutteista kaavaa, joka oikeuttaa suoraan rakennusluvan myöntämiseen (MRL 72 §)

2)     vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta (MRL 58 §)

3)     poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä

4)     poikkeamisesta MRL 53 §:n 3. momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta.

Yleisimmin poikkeamishakemukset koskevat rakentamista rantavyöhykkeelle ja –alueelle ilman oikeusvaikutteista kaavaa, tai rakentamista asemakaavan rakennusoikeudesta poiketen.

ELY-keskus seuraa myös kuntien poikkeamispäätöksiä, suunnittelutarveratkaisuja, maisematyölupia ja rakennusten purkamislupia. ELY-keskuksella on valitusoikeus ko. kuntien päätöksiin.

Poikkeamishakemus ja sen käsittely

Hakemusasiakirjat

Poikkeuksen hakemisesta säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85 §:ssä.

Poikkeamislupahakemus jätetään kunnalle. Jos hakemuksen käsitteleminen maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kuuluu alueelliselle ELY-keskukselle, kunnan tulee antaa hakemuksesta oma lausuntonsa, liittää hakemukseen kyseistä aluetta koskevan lupatilannekartta ja toimittaa hakemusasiakirjat ELY-keskukselle.

Hakemusasiakirjoihin tulee liittää:

1)     ympäristökartta, joka osoittaa alueen sijainnin (yleensä mittakaavassa 1:10 000 – 1:20 000)

2)     asemapiirros, josta käyvät ilmi vähintään sekä olemassa olevat että suunnitellut rakennukset, niiden etäisyydet rantaan ja naapurin rajaan, sekä erityisesti rannoilla rakennuspaikan korkeusasema (1:500)

3)     selvitys omistus- tai hallintaoikeudesta hakemuksen kohteena olevaan rakennuspaikkaan

4)     selvitys naapurin kuulemisesta; hakija voi suorittaa kuulemisen itse, tai pyytää kuntaa kuulemaan naapurit

Hakemus vireille hyvissä ajoin ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä

Poikkeamishakemusta jätettäessä on siis huomioitava myös se aika, joka menee hakemusta kunnassa käsiteltäessä. Hakemuksen kanssa kannattaa siis olla liikkeellä hyvissä ajoin, sillä poikkeamispäätöskään ei ole automaatio ja hakemuksen käsittely ELY-keskuksessa vie oman aikansa, koska ennen päätöksen tekemistä tarvitaan erinäisiä rakennuspaikkaa ja sen ympäristöä koskevia selvityksiä, mm. emätilaselvitys (kantatilaselvitys). Ennen poikkeamislupapäätöksen antamista tarvitaan usein myös joko ulkoisia (esimerkiksi Lapin liitto, Lapin maakuntamuseo, jne.), tai ELY-keskuksen sisäisiä (esimerkiksi tulva-, luonnonsuojelu-, pohjavesi- ja jätevesien käsittelyasiat) lausuntoja. Ulkoisten lausuntojen määräaika on 30 päivää, sisäisten kaksi viikkoa.

Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa huomattavasti, mikäli asiakirjat ovat kunnossa jo ELY-keskukselle saapuessaan, eikä niitä tarvitse täydentää. Yleisimmin täydentämistä ja korjaamista kaipaavat puutteellinen asemapiirros, naapurien kuuleminen sekä lupatilannekartta. Usein päätöksenteko vaatii myös maastotarkastelua, tosin ajanpuutteen vuoksi kaikkia hakemuksia ei voida tarkistaa maastossa.

Poikkeamispäätös tehdään pääsääntöisesti lupavastaavan esittelystä kuntavastaavalle. Päätöksen antamisen jälkeen on vielä 30 päivän valitusaika. Ellei päätöksestä valiteta, voidaan päätökselle valitusajan jälkeen hakea lainvoimaa ja hankkeelle rakennuslupa.

Kuntien rakennusvalvonnassa on yleensä hiljaisinta talvella, jolloin onkin hyvä aika jättää kunnalle mm. poikkeamishakemus. Kun hakemus jätetään talvella, on hakijalla hyvä mahdollisuus saada päätös ennen kesää, jolloin päästään heti rakentamaan, mikäli päätös on myönteinen, eikä päätöksestä valiteta.

Käsittelyaika

Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti poikkeamisluvista noin 90 % tulisi käsitellä alle kuudessa kuukaudessa.

Luvan myöntämisen edellytykset 

ELY-keskus perustaa päätöksensä arvioon siitä, täyttyvätkö luvan myöntämisedellytykset maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n tarkoittamalla tavalla eli aiheuttaako hankkeen toteuttaminen haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle, tai vaikeuttaako hankkeen toteuttaminen luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Keskeistä arvioinnissa on myös se, täyttääkö rakennuspaikka MRL:n 116 §:n rakennuspaikalle asettamat vaatimukset, eli rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän varaa. Lain tarkoittamien luvan myöntämisedellytysten lisäksi maanomistajia pyritään kohtelemaan rakennusoikeuden jakaantumisen suhteen mahdollisimman tasapuolisesti.

Rantarakentamisessa rakentamisen määrää tarkastellaan emätilakohtaisesti, jonka avulla pyritään maanomistajien tasapuolisen kohtelun lisäksi myös turvaamaan tarvittava vapaan rantaviivan määrä. Emätilana poikkeamispäätösharkinnassa pidetään yleensä rantakaavasäännösten voimaantuloajankohdan mukaista tilaa (tilanne 1.1.1970). Ratkaiseva on nimenomaan tilan rekisteröintiajankohta. Sen jälkeen emätilasta muodostuneet tilat ovat samaa emätilaa ja rantarakentamisoikeuksia tarkastellaan emätiloittain huomioiden ko. emätilan (rakennuskelpoisen) mitoitusrantaviivan määrä ja emätilalla jo tapahtunut rakentaminen. Kaikkia lohkotiloja, tai niiden osia ei kuitenkaan voida osoittaa rakentamiseen, ei edes kaavoitettavalla alueella. Poikkeamismenettely on poikkeus lain tarkoittamasta rakentamiskiellosta, eikä poikkeamisteitse tulisi myöntää rakennusoikeutta mahdollisesti myöhemmin toteutettavan kaavan todennäköisten laatimisperiaatteiden vastaisesti.

Yleistilanne Lapissa 

Lapissa on maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana vuosina 2000-2007 ratkaistu vuosittain 260-350 poikkeamislupahakemusta. Vuosittaiset lupamäärät vaihtelevat kunnittain runsaasti (0-60 kpl). Jatkuvasti etenevän kaavoituksen ja erityisesti suoraan rakentamiseen oikeuttavien rantayleiskaavojen valmistumisen myötä poikkeamislupien määrän ennakoidaan tulevina vuosina laskevan.

 
 

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot