Lajien seuranta
Lajiseurannoilla tarkoitetaan yksittäisen lajin tai lajiryhmän runsauden, levinneisyyden, elinvoimaisuuden tai niihin liittyvien tekijöiden seurantaa. Suomessa on käynnissä laskentatavan mukaan noin 60 eri tasoista ja laajuudeltaan erilaista lajeihin tai lajistoihin kohdistuvaa valtakunnallista seurantahanketta, joista noin kolmannes on linnusto- tai lintuseurantoja. Nisäkäs- ja hyönteisseurantoja on yhteensä toinen kolmannes ja loput seurannat kohdistuvat muihin eliöryhmiin. Useat maamme lajiseurannoista ovat kansainvälisesti arvioiden korkeatasoisia. Lajien yleisseurannat
Yleisseurannoissa on tavoitteena seurata yleisessä lajistossa ja laajoilla alueilla tapahtuvia muutoksia. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on tehty selvityksiä ja menetelmäkokeiluja ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden muutosten yleisseurantaan sopivien lajiryhmien löytämiseksi.
|
 |
|
Tutkijat kasviseurantaruutua inventoimassa © Anne Raunio
|
Kekomuurahaisia (1993), maanilviäisiä (1994), päiväperhosia (1995) ja pölyttäjähyönteisiä (1997) koskevat selvitykset ja menetelmäkokeilut on myös julkaistu ympäristöhallinnon sarjoissa. Kehittämishankkeiden perusteella on käynnistetty kolme valtakunnallista hyönteisseurantaa. Yöperhosseurannan toteutuksesta vastaavat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja perhosharrastajat, maatalousalueiden päiväperhosseurannasta SYKE ja perhosharrastajat ja pölyttäjähyönteisseurannasta alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE.
Muita yleisseurantoja toteuttavia keskeisiä tahoja ovat Luonnontieteellinen keskusmuseo (LTKM), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), BirdLife Suomi, Suomen WWF, Suomen Perhostutkijain Seura ry. (Merentutkimuslaitos (MTL) on nykyisin SYKEn Merikeskus).
Taulukko: Biodiversiteetin yleisseurannat Suomessa Lajien erityisseurannat
Suurin osa ympäristöhallinnon lajiseurannoista ja lajien seurantatarpeesta kohdistuu kansallisesti tai kansainvälisesti uhanalaisiin tai muuten arvokkaisiin lajeihin eli ns. erityislajeihin, joiden suojeluun ja seurantaan velvoittavat joko kansallinen tai kansainvälinen lainsäädäntö. Tavoitteena on tuottaa tietoa näiden lajien suojelutason arviointiin sekä suojelu- ja hoitotoimien suunnitteluun ja niiden vaikutusten arvioimiseen. Uhanalaisten lajien seurantaa toteutetaan yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten, eri tahojen tutkijoiden sekä harrastajien kanssa. Tässä työssä ovat keskeisessä asemassa eliötyöryhmät, joita on nykyisin yhdelletoista eri eliöryhmälle.
| |
|
 |
|
Saukon jälkiä lumessa © Ulla-Maija Liukko
|
| |
Uusimpana seurantavelvoitteena on EU:n luonnonsuojeludirektiiveissä eli luonto- ja lintudirektiiveissä mainittujen yhteisön tärkeinä pitämien lajien seuranta. Lintudirektiivin velvoittamista seurannoista vastaa pääasiassa Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo yhdessä ympäristöhallinnon ja lintuharrastajien kanssa. Luontodirektiivin lajien seurannan suunnittelu on käynnissä SYKEssä.
SYKEn, alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Metsähallituksen yhteistyönä on sovittu joidenkin putkilokasvilajien seurannan toteuttamisesta. Joitakin seurantatuloksia on julkaistu uhanalaisille putkilokasvilajeille tehtyjen suojeluohjelmien yhteydessä. Monien muiden eliöryhmien kohdalla ympäristöhallinnossa keskitytään pääasiassa esiintymien kartoitukseen ja Eliölajit-tietojärjestelmän esiintymätietojen päivitykseen.
Alkamassa on vain joidenkin hyönteislajien seuranta SYKEn ja eliötyöryhmien yhteistyönä. Ainoana nisäkkäisiin kohdistuvana hankkeena SYKEn johdolla toteutettiin v. 1995–1998 saukkoseurannan kokeiluhanke, joka perustui lumijälkien laskentaan kuudellatoista laskenta-alueella eri puolilla maata. Tulokset on raportoitu Suomen ympäristö -sarjassa.
Ympäristöhallinnon lisäksi lajien erityisseurantaa tekevät Luonnontieteellinen keskusmuseo (LTKM), Metsähallitus (MH), Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, BirdLife Suomi, Suomen WWF ja Suomen Perhostutkijain Seura ry. Myös yleisseurannat tuottavat tietoa joistakin erityisseurantaa vaativista lajeista.
Taulukko: Erityisseurantaa vaativien lajien valtakunnalliset seurantahankkeet ja niiden toteuttajat
|
Seurantahanke
|
Toteuttaja/toteuttajat
|
|
Suurpetoseuranta (4 lajia)
|
RKTL, MKJ, Riistanhoitopiirit, MH
|
|
Naaliseuranta
|
Metla, MH (Life-hanke)
|
|
Saimaannorppakannan seuranta
|
MH, EELA, WWF
|
|
Itämerennorppaseuranta
|
RKTL, WWF
|
|
Halliseurannat
|
RKTL, WWF
|
|
Euroopanmajavaseuranta
|
RKTL, Riistanhoitopiirit
|
|
Metsäpeura
|
Riistanhoitopiirit, RKTL
|
|
Sääksiseuranta
|
LTKM, rengastajat
|
|
Merikotkaseuranta
|
WWF, LTKM, MH (Pohjois-Suomi)
|
|
Maakotkaseuranta
|
MH, LTKM
|
|
Tunturihaukkaseuranta
|
MH, LTKM
|
|
Muttohaukkaseuranta
|
MH, LTKM
|
|
Räyskäseuranta
|
LTKM, RKTL
|
|
Kiljuhanhiprojekti
|
WWF, MH, ELY:t, MKJ (Life-hanke)
|
|
Valkoselkätikkaprojekti
|
WWF > MH v. 2003 alkaen
|
|
Harvalukuisten ja uhanalaisten lintulajien seuranta (kaikki uhanalaiset ja harvalukuiset erityislajit)
|
BirdLife Suomi ja sen paikallisyhdistykset
|
|
Matelija- ja sammakkoeläinkartoitus
|
LTKM
|
|
Lohen ja meritaimenen jokiseurannat
|
RKTL (osana kalavarojen seurantaa)
|
|
Järvilohen kutukalapyynti
|
RKTL
|
|
Luontodirektiivin lajien seuranta (putkilokasvit)
|
SYKE, MH, ELY:t, Metla
|
|
Muiden uhanalaisten lajien seurannat
|
SYKE, MH, ELY:t, kasviharrastajat, Hemiptera-työryhmä, Pistiäistyöryhmä, kovakuoriaisharrastajat
|
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus, puh. 020 490 123, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun
|