Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
Julkaisu/esite
1.11.2001 (Julkaistu)
Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö > Suomen ympäristö -sa... > SY499 Maatalouden vesiensuojelukosteikot
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

SY499 Maatalouden vesiensuojelukosteikot

VESIKOT-projektin loppuraportti

Markku Puustinen, Jari Koskiaho, Vesa Gran, Jukka Jormola, Timo Maijala, Markku Mikkola-Roos, Maarit Puumala, Juha Riihimäki, Mari Räty ja Ilkka Sammalkorpi, 2001.

Suomen ympäristö 499, ympäristönsuojelu, 61 s. URN:ISBN:9521109327. Julkaisu on saatavissa myös painetussa muodossa (ISBN 952-11-0932-7).

Tiivistelmä

Vesiensuojelukosteikoilla voidaan estää varsin tehokkaasti valumavesien mukana kulkevaa typpi ja fosforikuormitusta. Kosteikkojen edullisia vesiensuojeluvaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää itsestään selvyytenä, vaan ne on suunniteltava ja mitoitettava huolellisesti kuhunkin tapaukseen erikseen.

Denitrifikaatio on tärkein veden typpeä poistava prosessi. Fosforia sedimentoituu kiintoaineksen mukana ja sitä sitoutuu kosteikon maaperään. Myös kosteikkokasvillisuus sitoo ravinteita. Kosteikot tulee mitoittaa kevään keskimääräisen ylivaluman mukaan. Kosteikoissa, joissa veden viipymä on lyhyt, em. prosessit eivät ehdi puhdistaa valumavesiä. Valumavesien matala lämpötila heikentää kosteikkojen toimivuutta

LIFE VIHTA-projektissa seuratuissa kosteikkoissa saatiin seuraavat tulokset.

Alastaron kosteikko (p-ala 0,5% valuma-alueesta, peltoa valuma-alueesta 90%) pidätti kahden vuoden pituisella tutkimusjaksolla kosteikkoon tulevasta kiintoainemäärästä 22% ja kokonaisfosforimäärästä 8%. Kosteikkoon ei pidättynyt lainkaan typpeä ja liuennutta reaktiivista fosforia kosteikosta lähti jopa enemmän kuin sinne tuli (reduktio -22%).

Flytträskin kosteikko (koko p-ala 3% valuma-alueesta, tehollinen p-ala 1% valuma-alueesta, peltoa valuma-alueesta 35%) pidätti kahden vuoden aikana kosteikkoon tulevasta kiintoainemäärästä 12%, kokonaisfosforimäärästä 14% ja kokonaistyppimäärästä 8%. Liuennutta reaktiivista fosforia pidättyi Flytträskin kosteikkoon 10%.

Hovin kosteikko (p-ala 5% valuma-alueesta, peltoa valuma-alueesta 100%) pidätti runsaan vuoden pituisella tutkimusjaksolla tulevasta kiintoainemäärästä 60%, kokonaisfosforimäärästä 62% ja kokonaistyppimäärästä 48%. Liuennutta reaktiivista fosforia Hovin kosteikkoon pidättyi 44%.

Lisätietoja:

Agronomi Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. (09) 403 000, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 
Muualla palvelussamme
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot